Mitä metsäjoogassa tehdään?

Mitä metsäjoogassa tehdään?

Minulta kysytään usein mitä metsäjooga on, ja mitä metsäjoogassa tehdään. Suomessa on nykyään tarjolla aivan valtavasti erilaisia metsäjoogatunteja (mikä on aivan mahtavaa!) eikä yhtä kattavaa kuvausta ole mahdollista antaa. Tässä tekstissä kerron kuitenkin mitä metsäjooga minun ohjauksessani tarkoittaa. Joogaopettajana ja folkloristina minulle on tärkeää kunnioittaa sekä joogan tarjoamia kehomielen harjoituksia ja sen myötä syntyvää metsäjoogan kokemuksellisuutta kuin myöskin tutkimukseen pohjaavaa tietoa niin metsän hyvinvointivaikutuksista kuin kansanperinteistäkin.

Sanon usein, että ohjaamani metsäjooga on muutakin kuin joogaa metsässä. Ohjaamani harjoitukset ovat kokonaisuuksia, jotka ammentavat niin joogaharjoituksista, luonnosta kuin kansanperinteistä. Harjoitukset alkavat aina hiljaisuuteen laskeutumalla, käsillä olevaan hetkeen ja ympäröivään luontoon keskittymällä. Koko harjoitus tehdään siis hiljaisuudessa, mikä helpottaa keskittymistä ja samalla vapauttaa osallistujat sosiaalisista (jutustelun) paineista. Tämä on yksi kiitellyimpiä juttuja metsäjoogatunneillani.

Etenemme lähiluonnossa hitaasti, aistien ja haahuillen. Ajoittain pysähdymme tekemään kehomielen harjoituksia eli joogan liikekielestä kumpuavia helppoja juttuja tai hengitys- ja keskittymisharjoituksia. Yleensä pienen kävelyretken päätteeksi asetumme hieman pidemmäksi aikaa johonkin luontopaikkaan tekemään joogaharjoituksia ympäröivän metsän kanssa: tukeudumme puuhun, painamme posken sammalta vasten ja kurottelemme kohti taivasta.

Kunkin harjoituksen teema kumpuaa inspiraatioista, jotka heräävät kansanperinteiden ja luonnon äärellä. Kerron usein metsään menemiseen liittyvistä perinteistä, loitsuista ja erilaisista suomen kieleen kiteytyvistä merkityksistä kuten haltioituminen, luonto, pyhä tai pyyntimatka. Kerron tunnin alussa teemasta hieman laajemmin ja tarjoan näin eräänlaisen kehyksen koko harjoitukselle. Palaamme teeman äärelle harjoitusten lomassa keskittyen erityisesti keholliseen ja kokemukselliseen tapaan lähestyä tunnin teemaa. Kansanperinteestä ammentavien teemojen tavoitteena on tarjota osallistujille uusia näkökulmia tuttuihin ja joskus arkisiinkin asioihin, kuten lähiluonnossa liikkumiseen.

Kaatuneen puun rungossa oleva oksan aukko jonka läpi näkyy metsää
Metsäjooga voi tarjota uusia näkökulmia.

Vaikka harjoitukset ovat aina etukäteen suunniteltuja, elävät ne aina hetkessä. Seuraamalla sekä osallistujia että ympäristöä, saatan usein muokata harjoitusta ”lennossa”. Jos esimerkiksi kohtaamme jotain erityisen kiinnostavaa, saatan kiinnittää osallistujien huomion vaikkapa pohtimaan toislajisen eläimen kokemusmaailmaa. Vaikka emme voi tietää miltä tikasta tuntuu olla tikka ja nakuttaa puuta, voimme pysähtyä kuvittelemaan ja pohtimaan sitä, että edessämme olevalla tikalla on oma kokemusmaailmansa, joka on meistä ihmisistä erillinen. Luonnon äärelle pysähtyminen tällä tavoin lisää sekä omaa hyvinvointia, että empatiaa muuta luontoa kohtaan.

Lyhyesti voisikin sanoa, että metsäjoogassa käännymme kohti sekä omaa että ympäröivää luontoa rauhallisessa tahdissa. Harjoitukset päättyvät aina pieneen jakamispiiriin, jossa jokainen halukas voi jakaa omasta hiljaisuuden ja haahuilun kokemuksestaan, niin että lähdemme monta kokemusta rikkaampana kotia kohti metsäjoogasta. Pidetyimpiä asioita tunneillani ovat olleet hiljaisuudessa vietetty aika (monet haluavat jatkaa hiljaisuudessa olemista harjoituksen jälkeenkin!) ja hidas tahti.

Erään metsäjoogaan osallistuneen kommentti ”ei tarvitse mennä kauas nähdäkseen paljon” kiteyttää metsäjoogafilosofiani hienosti. Toivon että ihan lähellä tehdyt metsäjoogaharjoitukset kannustavat osallistujia etsiytymään omaan lähiluontoonsa haltioitumaan ja aistimaan.

Luonto on läsnä kaikilla ohjaamillani tunneilla, myös sisäjoogassa. Eräs sekä metsäjoogaan että lempeään joogaan osallistunut asiakas kuvaa joogakokemuksiaan ohjauksessani näin: ”Tää on ollut juuri sitä mitä tarvitsin, tuonut lähemmäs omaa luontoani, kehoani, osana isompaa, osana luontoa. Ja tykkään ihan hirveästi sun tavasta sanoittaa, siinä on yksinkertaisuutta, selkeyttä, mutta myös taikaa ja elämän ihmettä.”

Seuraava metsäjoogatuntini pidetään sunnuntaina 16.10.2022 klo 11.00–12.30 Länsi-Herttoniemen lähiluonnossa, Helsingissä. Lue tulevista tunneista lisää täältä ja ilmoittaudu retkille mukaan verkkokaupassani.

Nähdään metsäjoogassa!

Talvella metsäjoogassa on mahdollista heittäytyä vaikkapa hankien syleilyyn!

Kestävän kehityksen metsäsuhde

Metsämaanantai: Kestävän kehityksen metsäsuhde

Inspiraatio

Aloitin tänä syksynä kulttuuriperinnön maisteriopinnot muun muassa kulttuurisen kestävyyden kurssilla. Jokainen meistä on ehkä kuullut kestävän kehityksen käsitteestä, joka on vuonna 1987 määritelty näin: ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa” (Brundtlandi & Rautiainen 1988). Kestävä kehitys on aiemmin jaoteltu taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen. Viime vuosina on enenevissä määrin alettu kiinnittää huomiota myös neljänteen ulottuvuuteen: kulttuuriseen kestävyyteen. Esimerkiksi Suomessa on tänä vuonna (2021) aloitettu valmistelemaan kulttuuriperintöstrategiaa, jossa ”kulttuuriperintö on voimavara tulevaisuuden kestäville ratkaisuille yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla” (OKM).

Kulttuurinen kestävyyden tarkoitus on säilyttää kieltä, perinteitä ja tapoja ja korostaa sitä, että kaikilla on oikeus nauttia kulttuuriperinnöstä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti myös tulevaisuudessa. Kulttuurinen kestävyys tunnistaa myös kulttuurisen muutoksen tarpeen, joka on välttämätön kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Kulttuurinen kestävyys on monimuotoista ja tasa-arvoista: kulttuurit ovat yhdenvertaisia ja kaikkien oikeuksia arvostetaan sekä kunnioitetaan.

Tämä metsämaanantai kutsuu sinut tutustumaan metsäsuhteeseen kulttuurisen kestävyyden näkökulmasta. Tutustu Kestävyyspaneelin podcast-jaksoon ”Voiko metsäsuhteella muuttaa maailmaa kestävämmäksi?” sekä tutkija Katriina Siivosen tekstiin ”Metsäsuhde kulttuurisesti kestävänä tulevaisuusperintönä” (Vuosilusto 13).

Metsämaanantain kutsu: Pohdi miten oma metsäsuhteesi voisi edistää kulttuurista kestävyyttä – ja tietenkin: MENE METSÄÄN!

 ***Metsämaanantai on LottaJoogan inspiraatiopäivä, joka kutsuu sinut haahuilemaan ja aistimaan metsää hitaasti aina(kin) maanantaisin. Metsämaanantain somesisällöt ammentavat suomalaisesta metsästä: kansanperinteestä, erilaisista harjoituksista, metsätieteistäkin. Voit halutessasi jakaa omia Metsämaanantai-kokemuksiasi somessa tunnisteella #metsämaanantai ***

LÄHTEET:

Brundtland, G. H. & Rautiainen, R. (1988). Yhteinen tulevaisuutemme: Ympäristön ja kehityksen maailmankomission raportti. Valtion painatuskeskus.

Kestävyyspaneeli (2020). Voidaanko metsäsuhteella muuttaa maailmaa kestävämmäksi? Kestävyyspaneeli podcast. Kuunneltavissa osoitteessa: https://soundcloud.com/kestavyyspaneeli/voidaanko-metsasuhteella-muuttaa-maailmaa-kestavammaksi (avattu 4.10.2021).

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). Kulttuuriperintöstrategian valmistelu. Saatavilla osoitteessa: https://minedu.fi/kulttuuriperintostrategia (avattu 4.10.2021).

Siivonen, Katriina (2020). Metsäsuhde kulttuurisesti kestävänä tulevaisuusperintönä. Vuosilusto 13 (2020). Saatavilla osoitteessa: https://issuu.com/vuosilusto/docs/vuosilusto13/s/10549160 (avattu 4.10.2021)

Metsämaanantai: Maisemapäivä

Metsämaanantai: Maisemapäivä

Vinkki

Kansainvälistä maisemapäivää vietetään 20.10.! ”Maisemapäivällä halutaan kiinnittää huomiota siihen, että maisemat ovat olennainen osa kaikkien kulttuuriperintöä, identiteettiä, hyvinvointia ja elinympäristön laatua sekä monimuotoisuutta. Päivää vietetään kaikissa Euroopan neuvoston maisemayleissopimukseen kuuluvissa maissa. Vuonna 2021 kansainvälistä maisemapäivää vietetään viidettä kertaa.” (Ympäristö.fi)

Maisematutkimus taasen on monitieteinen tutkimusala, jossa toisaalta tunnistetaan maisemille annettuja merkityksiä, mutta toisaalta myös ”luetaan” maisemaa itsessään historiallisena dokumenttina. Miksi tuohon on rakennettu tie? Mitä mökin ulkomuoto kertoo sen rakentajista? Mitä maisema itsessään edustaa ja kenelle? Miten maisemaa esitetään vaikkapa turisteille suunnatuissa mainoskuvissa? Mitkä maisemat ovat ”kauniita” tai ”kansallismaisemia”, mitä maisemia ei arvoteta tärkeiksi? Maisematutkimukseen tutustuttuani tututkaan maisemat eivät enää näytä ihan samalta vaan ne tarjoavat kiinnostavia näkökulmia menneisyyteen!

Minulle rakkaimpien maiseman merkitykset aukeavat kuitenkin ehkä vai minulle itselleni niiden kuvia katsellessani. Näissä kuvissa (alla) kiteytyy minulle tärkeitä arvoja mökin rauhasta, kodin turvaan ja metsän lempeään syliin.

Millainen on sinun mielimaisemasi? Entä sielunmaisemasi? Entä millaisena näyttäytyy arkimaisemasi? Metsämaanantain hengessä kiinnostavinta on mielestäni metsämaisemat. Karut, rehevät, kumpuilevat, tasaiset, sammaleen peittämät, humisevat, ihanat metsämaisemat.

Metsämaanantain kutsu: Ihastele (metsä)maisemia!

Jos haluat osallistua Maisemapäivän arkimaisemia juhlistavaan valokuvakampanjaan valokuvaa oma arkinen maisemia ja jakamalla kuvat Instagramissa tunnisteella #arkimaisema. Valokuvakampanjan Instagram-sivun löydät täältä: @arkimaisema