metsähaahuilukunniaan – Joogaopettaja Lotta Leiwo

1.11.2021lottajooga Ei kommentteja

Kestävän kehityksen metsäsuhde

Metsämaanantai: Kestävän kehityksen metsäsuhde

Inspiraatio

Aloitin tänä syksynä kulttuuriperinnön maisteriopinnot muun muassa kulttuurisen kestävyyden kurssilla. Jokainen meistä on ehkä kuullut kestävän kehityksen käsitteestä, joka on vuonna 1987 määritelty näin: ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa” (Brundtlandi & Rautiainen 1988). Kestävä kehitys on aiemmin jaoteltu taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen. Viime vuosina on enenevissä määrin alettu kiinnittää huomiota myös neljänteen ulottuvuuteen: kulttuuriseen kestävyyteen. Esimerkiksi Suomessa on tänä vuonna (2021) aloitettu valmistelemaan kulttuuriperintöstrategiaa, jossa ”kulttuuriperintö on voimavara tulevaisuuden kestäville ratkaisuille yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla” (OKM).

Kulttuurinen kestävyyden tarkoitus on säilyttää kieltä, perinteitä ja tapoja ja korostaa sitä, että kaikilla on oikeus nauttia kulttuuriperinnöstä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti myös tulevaisuudessa. Kulttuurinen kestävyys tunnistaa myös kulttuurisen muutoksen tarpeen, joka on välttämätön kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Kulttuurinen kestävyys on monimuotoista ja tasa-arvoista: kulttuurit ovat yhdenvertaisia ja kaikkien oikeuksia arvostetaan sekä kunnioitetaan.

Tämä metsämaanantai kutsuu sinut tutustumaan metsäsuhteeseen kulttuurisen kestävyyden näkökulmasta. Tutustu Kestävyyspaneelin podcast-jaksoon ”Voiko metsäsuhteella muuttaa maailmaa kestävämmäksi?” sekä tutkija Katriina Siivosen tekstiin ”Metsäsuhde kulttuurisesti kestävänä tulevaisuusperintönä” (Vuosilusto 13).

Metsämaanantain kutsu: Pohdi miten oma metsäsuhteesi voisi edistää kulttuurista kestävyyttä – ja tietenkin: MENE METSÄÄN!

***Metsämaanantai on LottaJoogan inspiraatiopäivä, joka kutsuu sinut haahuilemaan ja aistimaan metsää hitaasti aina(kin) maanantaisin. Metsämaanantain somesisällöt ammentavat suomalaisesta metsästä: kansanperinteestä, erilaisista harjoituksista, metsätieteistäkin. Voit halutessasi jakaa omia Metsämaanantai-kokemuksiasi somessa tunnisteella #metsämaanantai ***

LÄHTEET:

Brundtland, G. H. & Rautiainen, R. (1988). Yhteinen tulevaisuutemme: Ympäristön ja kehityksen maailmankomission raportti. Valtion painatuskeskus.

Kestävyyspaneeli (2020). Voidaanko metsäsuhteella muuttaa maailmaa kestävämmäksi? Kestävyyspaneeli podcast. Kuunneltavissa osoitteessa: https://soundcloud.com/kestavyyspaneeli/voidaanko-metsasuhteella-muuttaa-maailmaa-kestavammaksi (avattu 4.10.2021).

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). Kulttuuriperintöstrategian valmistelu. Saatavilla osoitteessa: https://minedu.fi/kulttuuriperintostrategia (avattu 4.10.2021).

Siivonen, Katriina (2020). Metsäsuhde kulttuurisesti kestävänä tulevaisuusperintönä. Vuosilusto 13 (2020). Saatavilla osoitteessa: https://issuu.com/vuosilusto/docs/vuosilusto13/s/10549160 (avattu 4.10.2021)

18.10.2021lottajooga Ei kommentteja

Metsämaanantai: Maisemapäivä

Vinkki

Kansainvälistä maisemapäivää vietetään 20.10.! ”Maisemapäivällä halutaan kiinnittää huomiota siihen, että maisemat ovat olennainen osa kaikkien kulttuuriperintöä, identiteettiä, hyvinvointia ja elinympäristön laatua sekä monimuotoisuutta. Päivää vietetään kaikissa Euroopan neuvoston maisemayleissopimukseen kuuluvissa maissa. Vuonna 2021 kansainvälistä maisemapäivää vietetään viidettä kertaa.” (Ympäristö.fi)

Maisematutkimus taasen on monitieteinen tutkimusala, jossa toisaalta tunnistetaan maisemille annettuja merkityksiä, mutta toisaalta myös ”luetaan” maisemaa itsessään historiallisena dokumenttina. Miksi tuohon on rakennettu tie? Mitä mökin ulkomuoto kertoo sen rakentajista? Mitä maisema itsessään edustaa ja kenelle? Miten maisemaa esitetään vaikkapa turisteille suunnatuissa mainoskuvissa? Mitkä maisemat ovat ”kauniita” tai ”kansallismaisemia”, mitä maisemia ei arvoteta tärkeiksi? Maisematutkimukseen tutustuttuani tututkaan maisemat eivät enää näytä ihan samalta vaan ne tarjoavat kiinnostavia näkökulmia menneisyyteen!

Minulle rakkaimpien maiseman merkitykset aukeavat kuitenkin ehkä vai minulle itselleni niiden kuvia katsellessani. Näissä kuvissa (alla) kiteytyy minulle tärkeitä arvoja mökin rauhasta, kodin turvaan ja metsän lempeään syliin.

Millainen on sinun mielimaisemasi? Entä sielunmaisemasi? Entä millaisena näyttäytyy arkimaisemasi? Metsämaanantain hengessä kiinnostavinta on mielestäni metsämaisemat. Karut, rehevät, kumpuilevat, tasaiset, sammaleen peittämät, humisevat, ihanat metsämaisemat.

Metsämaanantain kutsu: Ihastele (metsä)maisemia!

Jos haluat osallistua Maisemapäivän arkimaisemia juhlistavaan valokuvakampanjaan valokuvaa oma arkinen maisemia ja jakamalla kuvat Instagramissa tunnisteella #arkimaisema. Valokuvakampanjan Instagram-sivun löydät täältä: @arkimaisema

4.10.2021lottajooga Ei kommentteja

Metsämaanantai: Värikylpy

Harjoitus

Syksyn ruska on ainakin täällä etelässä nyt parhaimmillaan. Metsäjoogassa toistuva palaute, jota kuulen, on se että on ihanaa pysähtyä aistimaan metsää ja luontoa. Useat osallistujat saattavat esimerkiksi lenkkeillä luonnossa, mutta ohi juostessa ei aisti ympäristöä samalla tavoin kuin pysähtyessä aistimisen äärelle. Mitäpä jos tänään lähtisitkin metsään hitailemaan ja kokemaan upean ruskan? Voit lähteä metsään vähän samalla tavalla kuin asettuisit aistimaan ihanaa kylpyä: nautiskellen, oleskellen ja rauhallisesti. Voit pysähtyä tarkastelemaan yksittäisen mustikan varpua tai vaahteran lehteä. Silitellä sammalia ja katsella puiden latvoja. Antaa syksyisen konfettisateen leijua yllesi tuulenvireen havisuttaessa lehtiä puista. Nauti väriloistosta ennen marraskuun harmautta.

Metsämaanantain kutsu: Lähde metsään värikylpyyn!

Jos haluat inspiraatiota metsän aistimiseen aistimeditaatioiden kautta, kurkkaa kevään metsämaanantai-julkaisut alta. Voit soveltaa esimerkiksi makuaistiharjoituksen puolukoiden, karpaloiden tai vaikkapa omien eväiden maisteluun! Jos syyssää on jo kirpsakka, tuntoaistia voi herkistää vaikkapa sormenpäihin ja kosketella erilaisia lehtiä ja havuja.