Mitä metsäjoogassa tehdään?

Mitä metsäjoogassa tehdään?

Minulta kysytään usein mitä metsäjooga on, ja mitä metsäjoogassa tehdään. Suomessa on nykyään tarjolla aivan valtavasti erilaisia metsäjoogatunteja (mikä on aivan mahtavaa!) eikä yhtä kattavaa kuvausta ole mahdollista antaa. Tässä tekstissä kerron kuitenkin mitä metsäjooga minun ohjauksessani tarkoittaa. Joogaopettajana ja folkloristina minulle on tärkeää kunnioittaa sekä joogan tarjoamia kehomielen harjoituksia ja sen myötä syntyvää metsäjoogan kokemuksellisuutta kuin myöskin tutkimukseen pohjaavaa tietoa niin metsän hyvinvointivaikutuksista kuin kansanperinteistäkin.

Sanon usein, että ohjaamani metsäjooga on muutakin kuin joogaa metsässä. Ohjaamani harjoitukset ovat kokonaisuuksia, jotka ammentavat niin joogaharjoituksista, luonnosta kuin kansanperinteistä. Harjoitukset alkavat aina hiljaisuuteen laskeutumalla, käsillä olevaan hetkeen ja ympäröivään luontoon keskittymällä. Koko harjoitus tehdään siis hiljaisuudessa, mikä helpottaa keskittymistä ja samalla vapauttaa osallistujat sosiaalisista (jutustelun) paineista. Tämä on yksi kiitellyimpiä juttuja metsäjoogatunneillani.

Etenemme lähiluonnossa hitaasti, aistien ja haahuillen. Ajoittain pysähdymme tekemään kehomielen harjoituksia eli joogan liikekielestä kumpuavia helppoja juttuja tai hengitys- ja keskittymisharjoituksia. Yleensä pienen kävelyretken päätteeksi asetumme hieman pidemmäksi aikaa johonkin luontopaikkaan tekemään joogaharjoituksia ympäröivän metsän kanssa: tukeudumme puuhun, painamme posken sammalta vasten ja kurottelemme kohti taivasta.

Kunkin harjoituksen teema kumpuaa inspiraatioista, jotka heräävät kansanperinteiden ja luonnon äärellä. Kerron usein metsään menemiseen liittyvistä perinteistä, loitsuista ja erilaisista suomen kieleen kiteytyvistä merkityksistä kuten haltioituminen, luonto, pyhä tai pyyntimatka. Kerron tunnin alussa teemasta hieman laajemmin ja tarjoan näin eräänlaisen kehyksen koko harjoitukselle. Palaamme teeman äärelle harjoitusten lomassa keskittyen erityisesti keholliseen ja kokemukselliseen tapaan lähestyä tunnin teemaa. Kansanperinteestä ammentavien teemojen tavoitteena on tarjota osallistujille uusia näkökulmia tuttuihin ja joskus arkisiinkin asioihin, kuten lähiluonnossa liikkumiseen.

Kaatuneen puun rungossa oleva oksan aukko jonka läpi näkyy metsää
Metsäjooga voi tarjota uusia näkökulmia.

Vaikka harjoitukset ovat aina etukäteen suunniteltuja, elävät ne aina hetkessä. Seuraamalla sekä osallistujia että ympäristöä, saatan usein muokata harjoitusta ”lennossa”. Jos esimerkiksi kohtaamme jotain erityisen kiinnostavaa, saatan kiinnittää osallistujien huomion vaikkapa pohtimaan toislajisen eläimen kokemusmaailmaa. Vaikka emme voi tietää miltä tikasta tuntuu olla tikka ja nakuttaa puuta, voimme pysähtyä kuvittelemaan ja pohtimaan sitä, että edessämme olevalla tikalla on oma kokemusmaailmansa, joka on meistä ihmisistä erillinen. Luonnon äärelle pysähtyminen tällä tavoin lisää sekä omaa hyvinvointia, että empatiaa muuta luontoa kohtaan.

Lyhyesti voisikin sanoa, että metsäjoogassa käännymme kohti sekä omaa että ympäröivää luontoa rauhallisessa tahdissa. Harjoitukset päättyvät aina pieneen jakamispiiriin, jossa jokainen halukas voi jakaa omasta hiljaisuuden ja haahuilun kokemuksestaan, niin että lähdemme monta kokemusta rikkaampana kotia kohti metsäjoogasta. Pidetyimpiä asioita tunneillani ovat olleet hiljaisuudessa vietetty aika (monet haluavat jatkaa hiljaisuudessa olemista harjoituksen jälkeenkin!) ja hidas tahti.

Erään metsäjoogaan osallistuneen kommentti ”ei tarvitse mennä kauas nähdäkseen paljon” kiteyttää metsäjoogafilosofiani hienosti. Toivon että ihan lähellä tehdyt metsäjoogaharjoitukset kannustavat osallistujia etsiytymään omaan lähiluontoonsa haltioitumaan ja aistimaan.

Luonto on läsnä kaikilla ohjaamillani tunneilla, myös sisäjoogassa. Eräs sekä metsäjoogaan että lempeään joogaan osallistunut asiakas kuvaa joogakokemuksiaan ohjauksessani näin: ”Tää on ollut juuri sitä mitä tarvitsin, tuonut lähemmäs omaa luontoani, kehoani, osana isompaa, osana luontoa. Ja tykkään ihan hirveästi sun tavasta sanoittaa, siinä on yksinkertaisuutta, selkeyttä, mutta myös taikaa ja elämän ihmettä.”

Seuraava metsäjoogatuntini pidetään sunnuntaina 16.10.2022 klo 11.00–12.30 Länsi-Herttoniemen lähiluonnossa, Helsingissä. Lue tulevista tunneista lisää täältä ja ilmoittaudu retkille mukaan verkkokaupassani.

Nähdään metsäjoogassa!

Talvella metsäjoogassa on mahdollista heittäytyä vaikkapa hankien syleilyyn!

Suomen luonnon päivä 28.8.2021

Metsämaanantai: Suomen Luonnon Päivä 28.8.2021

Inspiraatio

Suomen Luonnon Päivää vietetään vuosittain elokuun viimeisenä lauantaina. Minulle pohjoinen havumetsävyöhyke on sitä rakkainta ja ominta luontoa. Metsä on suomalaisille tärkeä emotionaalinen mielikuva ja merkityssysteemi, ei vain fyysinen paikka (ks. Häyrynen 2000). Näistä juurista verson itsekin. Tutkimusten mukaan nuoremmille sukupolville yhteys luontoon tapahtuu kuitenkin yhä useammin virtuaalisesti elokuvien, tv-ohjelmien ja teemapuistojen kautta tai teknologian ja pelien avulla kun aiemmin yhteys muodostui sukupolvien välisesti luonnossa aikaa viettäen ja vanhemmilta oppien (vrt. Laaksoharju & Rappe 2010; Puhakka 2014, 36 viittaa Laurén 2013). Vaikka esimerkiksi sosiaalinen media tarjoaa vuorovaikutuksellisen ja sosiaalisen alustan, ei se mielestäni korvaa fyysisesti luonnossa vietettyjä hetkiä.

Tällä viikolla Metsämaanantai kutsuukin sinut viettämään Suomen Luonnon Päivän kunniaksi aikaa metsässä ja luonnossa IHAN JOKA PÄIVÄ. Jos sinulla on lapsia, ota heidät mukaan. Ei huolta, jos et asu salomailla tai edes metsän vieressä, olen ihan varma että kotinurkiltasi löytyy edes yksi puu jota voit mennä aistimaan päivittäin edes hetkeksi. Näin lisäät luontotietoisuutta hitusen jokaiseen päivääsi.

Metsämaanantain kutsu: Vietä tällä viikolla aikaa luonnossa vähintään 15 min./päivä. Aisti, koe ja ole luonnossa.

Vinkkejä Suomen Luonnon Päivän juhlimiseen lauantaina 28.8.2021 löydät vaikkapa Suomen Luonnon Päivän nettisivuilta>> tai Instagramista>>

 ***Metsämaanantai on LottaJoogan inspiraatiopäivä, joka kutsuu sinut haahuilemaan ja aistimaan metsää hitaasti aina(kin) maanantaisin. Metsämaanantain somesisällöt ammentavat suomalaisesta metsästä: kansanperinteestä, erilaisista harjoituksista, metsätieteistäkin. Voit halutessasi jakaa omia Metsämaanantai-kokemuksiasi somessa tunnisteella #metsämaanantai ***

VIITTAUKSET:

Häyrynen, Maunu (2000). The Kaleidoscopic View : The Finnish National Landscape Imagery. National Identities 2 (1): 5–19. DOI: 10.1080/146089400113418.

Laaksoharju, Taina & Erja Rappe (2010). Children’s relationship to plants among primary school children in Finland: comparisons by location and gender. HortTechnology 20(4): 689–695.

Laurén, Kirsi (2013). Perinteet ja ympäristö. Teoksessa: Kestävä kasvatus – kulttuuria etsimässä. Paula Toivanen (toim.). Helsinki: Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura. Ss. 150–158.

Puhakka, Riikka (2014). Y-sukupolvi luonnossa : Luonnon merkitykset kaupungistuvassa yhteiskunnassa. Alue ja ympäristö. 43(1): 34–48

Metsäjooga – Helppo harjoitus

Metsäjooga – Helppo harjoitus luonnossa

Metsäjooga on luonnossa tehtävä joogaharjoitus. Keskittyminen ja itseen uppoutuminen on tietenkin helpompaa seesteisellä joogasalilla, mutta metsässä oma luonto tulee päin pläsiä kun metsän tarjoamat ”häiriötekijät” haastavat keskittymistäsi, neulaset pistelevät kämmeniä alapäin katsovassa koirassa ja hyttyset inisevät korvissa. Kuten elämäkään, ei tämä joogaharjoitus tapahdu häiriöttömässä tyhjiössä vaan voit kohdata omat mielesi häiriötekijät luonnon kautta. Metsä  ja mielesi ovat itse harjoitus. Hyttyset, neulaset – ja omat ajatuksesi, ovat osa luontoa(si).

Rakkauteni metsäjoogaan syttyi viimeistään oman opettajani Metsäjooga -kirjan myötä, kun maalta kaupunkiin yli 10 vuotta sitten muuttaneena kaupunkilaistuneena luonnonlapsena palasin oman luontoyhteyteni äärelle ja löysin intohimoni suomalaisuuden juuriin ja kansanperintöömme toteuttaessani pitkäaikaisen unelman opinnoista aiheen parissa.

Metsäjooga – Lähde lähelle tai kauas

Metsäjoogaharjoitusta varten et tarvitse mitään välineitä etkä suurta aarnimetsää ympärillesi. Kotipihan yksittäinen puu, maa jalkojen alla ja mukavat, säähän sopivat vaatteet riittävät. Tietenkin voit myös tehdä pienen kävelyretken lähimetsääsi, samalla keho hieman lämpenee harjoitusta varten.

Voit tehdä koko sarjan tai vain mieleisesi liikkeet, yhdenkin harjoituksen tekeminen raikkaassa ulkoilmassa luonnon ympäröimänä auttaa sinua rentoutumaan ja rauhoittumaan. Tee kutakin harjoitusta juuri niin pitkään, tai lyhyen ajan, kuin haluat, ohjeellinen aika asennoissa on viisi hengityskiertoa (sisään- ja uloshengitystä). Muista, että metsäjooga tapahtuu suoritusvapaalla vyöhykkeellä.

Muistathan, että minkään harjoituksen tarkoitus ei ole tuottaa kipua, mutta lihaksesi saavat hieman väsyä ja saatat tuntea venytystä. Löydä kehon ja mielen yhteys hengittämällä rauhallisesti sisään ja ulos aistien kaikkia kehosi kokemuksia sekä mieleen nousevia ajatuksia harjoituksen ajan. Viileällä ja kylmällä säällä on hyvä hieman vetreyttää ja lämmitellä lihaksia ja niveliä ennen harjoitusta ja välttää ääriasentoihin menemistä. Esimerkiksi lyhyt, reipas kävelylenkki ennen harjoitusta toimii hyvänä lämmittelynä.

Voit ladata harjoituksen kuvineen tekstin lopusta omaksesi.

Toivon sinulle nautinnollisia ja oivalluttavia metsäjoogahetkiä, antaudu metsälle ja omalle luonnollesi.

Metsäntuoksuisin terveisin,

Lotta

Ps. Voit lukea lisää metsäjoogasta ja ohjatuista harjoituksista lähiluonnossa täältä. Verkkokauppaani on tulossa myös Metsäjooga -kirja myyntiin pian!

Metsäjoogaharjoitus

Laskeutuminen

Nojaa puuhun istuen tai seisten. Etsi mukava asento ja anna kehosi tukeutua puuhun ja sen vakauteen. Voit aistia ympäröivää luontoa kaikilla aisteilla: Näe luonnon värit ja muodot, aisti tuoksut, tunne puun runko selkääsi vasten ja maa jalkojen alla. Hengitä rauhallisesti sisään ja ulos 1-5min.

Avautuminen

Käänny toisin päin, nojaa käsillä puuhun noin kasvojesi korkeudella ja astu jaloilla kauemmas. Työnnä käsillä puun runkoa vasten ja anna rintakehän ja yläselän taipua hieman taakse, pidä selkä mahdollisimman pitkänä. Tue vatsalihaksia kevyesti jännittämällä alaselkääsi, sen pitäisi pysyä mahdollisimman suorana ja vain yläselän kaareutua. Hengitä rauhallisesti viisi kertaa sisään ja ulos.

Luottamus

Seiso edelleen puun edessä ja tukeudu vasemmalla kädellä puuhun. Nosta oikea jalka ilmaan kehon edessä ja kierrä selkää niin että rintakehä kääntyy hieman oikealle, kurota oikealla kädellä pitkälle takaviistoon. Voit nojata myös ylös nostettua jalkaa puuhun. Pysy asennossa viiden hengityskierron ajan ja toista toiselle puolelle. Muista, että tasapainoillessa horjuminen, ja kaatuminenkin on ihan ok, silloin tasapainosi kehittyy! Myös alustan epätasaisuus tekee hyvää tasapainoaisteillesi.

Vahvuus

Asetu kauemmas puusta hyvälle tähystyspaikalle. Seiso jalat vierekkäin ja astu oikea jalka pitkälle taakse. Koukista etummaisen jalan polvi, pidä oikean jalan kantapää ilmassa ja pidennä alaselkää kääntämällä lantiota eteen sekä koukistamalla hieman myös taaemman jalan polvea. Pidä selkä pystysuorassa ja nosta halutessasi kädet yläviistoon kohti taivasta. Tähystä kauas horisonttiin taii syvemmälle metsään. Pysy asennossa viiden hengityskierron ajan ja toista toiselle puolelle.

Rentous

Palaa puun viereen ja nojaa takapuolella puun runkoon. Pidä polvet koukussa ja rulla selkä pyöreänä alas. Anna rintakehän tulla lähelle reisiä ja roikuta käsiä ja päätä vapaana kohti maata. Onko asennossa mahdollista olla mahdollisimman miedolla venytyksen tunteella vai tekeekö mielesi suorittaa hampaat irvessä? Sulje silmäsi ja viivy niin kauan kuin haluat keskittyen vain hengitykseen ja omaan sisäiseen maailmaasi osana ympäröivää luontoa. Kun nouset ylös, tee se vatsalihasten avulla pyöreästi selkää rullaten. Nojaa vielä hetki selällä puuhun ja avaa silmäsi maailmalle.

Lepo

Jos sää sallii, voit harjoituksen lopuksi pötkähtää varvikkoon tai mättäälle selinmakuulle x-asentoon lepäämään. Anna katseesi levätä puun latvoissa tai taivaalla, tai sulje silmästi ja kuvittele sulautuvasi osaksi alustaa jolla makaat. Olet osa tätä luontoa..