Mitä metsäjoogassa tehdään?

Mitä metsäjoogassa tehdään?

Minulta kysytään usein mitä metsäjooga on, ja mitä metsäjoogassa tehdään. Suomessa on nykyään tarjolla aivan valtavasti erilaisia metsäjoogatunteja (mikä on aivan mahtavaa!) eikä yhtä kattavaa kuvausta ole mahdollista antaa. Tässä tekstissä kerron kuitenkin mitä metsäjooga minun ohjauksessani tarkoittaa. Joogaopettajana ja folkloristina minulle on tärkeää kunnioittaa sekä joogan tarjoamia kehomielen harjoituksia ja sen myötä syntyvää metsäjoogan kokemuksellisuutta kuin myöskin tutkimukseen pohjaavaa tietoa niin metsän hyvinvointivaikutuksista kuin kansanperinteistäkin.

Sanon usein, että ohjaamani metsäjooga on muutakin kuin joogaa metsässä. Ohjaamani harjoitukset ovat kokonaisuuksia, jotka ammentavat niin joogaharjoituksista, luonnosta kuin kansanperinteistä. Harjoitukset alkavat aina hiljaisuuteen laskeutumalla, käsillä olevaan hetkeen ja ympäröivään luontoon keskittymällä. Koko harjoitus tehdään siis hiljaisuudessa, mikä helpottaa keskittymistä ja samalla vapauttaa osallistujat sosiaalisista (jutustelun) paineista. Tämä on yksi kiitellyimpiä juttuja metsäjoogatunneillani.

Etenemme lähiluonnossa hitaasti, aistien ja haahuillen. Ajoittain pysähdymme tekemään kehomielen harjoituksia eli joogan liikekielestä kumpuavia helppoja juttuja tai hengitys- ja keskittymisharjoituksia. Yleensä pienen kävelyretken päätteeksi asetumme hieman pidemmäksi aikaa johonkin luontopaikkaan tekemään joogaharjoituksia ympäröivän metsän kanssa: tukeudumme puuhun, painamme posken sammalta vasten ja kurottelemme kohti taivasta.

Kunkin harjoituksen teema kumpuaa inspiraatioista, jotka heräävät kansanperinteiden ja luonnon äärellä. Kerron usein metsään menemiseen liittyvistä perinteistä, loitsuista ja erilaisista suomen kieleen kiteytyvistä merkityksistä kuten haltioituminen, luonto, pyhä tai pyyntimatka. Kerron tunnin alussa teemasta hieman laajemmin ja tarjoan näin eräänlaisen kehyksen koko harjoitukselle. Palaamme teeman äärelle harjoitusten lomassa keskittyen erityisesti keholliseen ja kokemukselliseen tapaan lähestyä tunnin teemaa. Kansanperinteestä ammentavien teemojen tavoitteena on tarjota osallistujille uusia näkökulmia tuttuihin ja joskus arkisiinkin asioihin, kuten lähiluonnossa liikkumiseen.

Kaatuneen puun rungossa oleva oksan aukko jonka läpi näkyy metsää
Metsäjooga voi tarjota uusia näkökulmia.

Vaikka harjoitukset ovat aina etukäteen suunniteltuja, elävät ne aina hetkessä. Seuraamalla sekä osallistujia että ympäristöä, saatan usein muokata harjoitusta ”lennossa”. Jos esimerkiksi kohtaamme jotain erityisen kiinnostavaa, saatan kiinnittää osallistujien huomion vaikkapa pohtimaan toislajisen eläimen kokemusmaailmaa. Vaikka emme voi tietää miltä tikasta tuntuu olla tikka ja nakuttaa puuta, voimme pysähtyä kuvittelemaan ja pohtimaan sitä, että edessämme olevalla tikalla on oma kokemusmaailmansa, joka on meistä ihmisistä erillinen. Luonnon äärelle pysähtyminen tällä tavoin lisää sekä omaa hyvinvointia, että empatiaa muuta luontoa kohtaan.

Lyhyesti voisikin sanoa, että metsäjoogassa käännymme kohti sekä omaa että ympäröivää luontoa rauhallisessa tahdissa. Harjoitukset päättyvät aina pieneen jakamispiiriin, jossa jokainen halukas voi jakaa omasta hiljaisuuden ja haahuilun kokemuksestaan, niin että lähdemme monta kokemusta rikkaampana kotia kohti metsäjoogasta. Pidetyimpiä asioita tunneillani ovat olleet hiljaisuudessa vietetty aika (monet haluavat jatkaa hiljaisuudessa olemista harjoituksen jälkeenkin!) ja hidas tahti.

Erään metsäjoogaan osallistuneen kommentti ”ei tarvitse mennä kauas nähdäkseen paljon” kiteyttää metsäjoogafilosofiani hienosti. Toivon että ihan lähellä tehdyt metsäjoogaharjoitukset kannustavat osallistujia etsiytymään omaan lähiluontoonsa haltioitumaan ja aistimaan.

Luonto on läsnä kaikilla ohjaamillani tunneilla, myös sisäjoogassa. Eräs sekä metsäjoogaan että lempeään joogaan osallistunut asiakas kuvaa joogakokemuksiaan ohjauksessani näin: ”Tää on ollut juuri sitä mitä tarvitsin, tuonut lähemmäs omaa luontoani, kehoani, osana isompaa, osana luontoa. Ja tykkään ihan hirveästi sun tavasta sanoittaa, siinä on yksinkertaisuutta, selkeyttä, mutta myös taikaa ja elämän ihmettä.”

Seuraava metsäjoogatuntini pidetään sunnuntaina 16.10.2022 klo 11.00–12.30 Länsi-Herttoniemen lähiluonnossa, Helsingissä. Lue tulevista tunneista lisää täältä ja ilmoittaudu retkille mukaan verkkokaupassani.

Nähdään metsäjoogassa!

Talvella metsäjoogassa on mahdollista heittäytyä vaikkapa hankien syleilyyn!

Metsämaanantai: Umpipuu -taikaesine

Metsämaanantai: Umpipuu -taikaesine

Inspiraatio

Umpipuu -taikaesine on renkaan tai silmukan muotoon kasvanut puunoksa. Toisinaan myös muilla tavoin erikoiseen muotoon kasvaneita puun oksia tai osia, kuten solmuun kasvanutta tai onttoa puuta, nimettiin umpipuuksi. Umpipuuta on käytetty erityisesti ummetuksen hoitoon. Ehkä näin joulun alla onkin hyvä tutustua näihin taikoihin 
 
Suistamolaiset runolaulajat Konsta Kuokka ja Iivana Oinola sekä kanteleensoittaja Iivana Lötjönen kertovat umpipuuhun liittyvistä taioista näin:
 
”Käytetään kun ummoksia tulee siten, että lasketaan kolme kertaa kannun tai puolen verran vettä läpi ja valellaan suuhun ja pestään, niin paranee. Tällöin luetaan loitsu:
 
Päästä synti, päästä luoma,
päästä päällinen jumala,
vaivoi vajentamaan,
ummotuksia alentamaan,
päästit päivän paistamaan,
sekä kuutamo kumottamaan,
päästä oikeata henkie,
näiss on päivill
on pahoil eläimill
on vaikioill.”
 
Taikaa on käytetty sekä ihmisten että eläinten ummetuksen hoitoon. Umpipuun raosta tai reiästä valutettu neste muuttui taikavoimia omaavan taikakalun ja loitsusanojen avulla ummetusta parantavaksi. Tätä parantavaa vettä käytettiin sisäisesti nautittuna tai kylvetysrituaalissa (”pesussa”).
 
Umpipuuta on käytetty myös mieskunnon heikentämiseen, jotta mies ei voisi käydä vieraissa sekä painajaisen, eli pahan hengen poistamiseen. Näissä tapauksissa loitsurituaali on toisenlainen.
 
Voit tutustua erilaisiin umpipuu -taikaesineisiin Finna.fi -palvelussa osoitteessa https://finna.fi/
 
Kuvissa näkyvä umpipuu kasvaa mökkimme saaressa.
 
Tämän ummetusloitsun myötä toivotan kaikille makoisaa joulun aikaa, nautitaan herkuista sopivissa määrin! Loitsun käyttö omalla vastuulla.

 ***Metsämaanantai on LottaJoogan inspiraatiopäivä, joka kutsuu sinut haahuilemaan ja aistimaan metsää hitaasti aina(kin) maanantaisin. Metsämaanantain somesisällöt ammentavat suomalaisesta metsästä: kansanperinteestä, erilaisista harjoituksista, metsätieteistäkin. Voit halutessasi jakaa omia Metsämaanantai-kokemuksiasi somessa tunnisteella #metsämaanantai ***

Vapaudu kevätlaitumille

Metsämaanantai: Vapaudu kevätlaitumille!

Kansanperinne

Jyrinpäivää vietetään 23.4. Joillakin Inkeriläisalueilla Jyrinpäivä on ollut naistenjuhla, johon on liittynyt vapautumisen ja jopa karnevalismin piirteitä. Jyrinpäivä on ollut ”itäisessä Euroopassa yleinen karjan laitumelle laskemisen päivä ja samalla, etenkin karjanhoitajanaisten näkökulmasta, kesän ensimmäinen päivä, vapautumisen hetki.”

Jyrinpäivä on alkanut talven ajan naisten huollettavana olleiden lehmien (metsä)laitumille laskulla. Karja on kulkenut navetasta ulos symbolisesti naisten haarojen välistä kun yksi naisista on istunut tallin ylisillä kahareisin ja lehmät kulkivat jalkojen alta ulos. Toinen karjan suojaamisriitti on ollut kirves: lehmät kulkivat ulos kynnyksen alle kätketyn kirveen ylitse. Laitumelle saattaminen ”tapahtui menoin, joissa vuorottelivat ja sekoittuivat onnen ja lehmien menestyksen harras tavoittelu ja naisten käytöksen kiihtyvä villeys.”

Juhla jatkui ruuan, juoman, tanssin ja ilkamoimisen merkeissä. Tähän naistenjuhlaan miehillä ei ollut asiaa. Naisilla oli mahdollisuus ”jatkaa ja laajentaa” itseään villinä ja vapaina arjen normeista. Samalla kun lehmät vapautuivat laitumille, myös naisten oli sallittua vapautua.

Metsämaanantain kutsu: Vapauta itsesi metsään. Kevätlaitumella kirmaaminen ei ole sukupuolisidonnaista vaan jokaiseelle mahdollisuus venyttää arjen sääntöjä, iloita ja r(i)emu(i)ta. Kiljahtele, intoudu, VAPAUDU kevääseen! Kellahda vaikka lähipuiston kukkakedolle, kuten minä tein.

Lähde: Senni Timonen.”Jyrkisävel: Akkuus, voima” teoksessa Minä, tila, tunne. Näkökulmia kalevalamittaiseen kansanlyriikkaan. SKS: 2004. s. 126–148.

 ***Metsämaanantai on LottaJoogan inspiraatiopäivä, joka kutsuu sinut haahuilemaan ja aistimaan metsää hitaasti aina(kin) maanantaisin. Metsämaanantain somesisällöt ammentavat suomalaisesta metsästä: kansanperinteestä, erilaisista harjoituksista, metsätieteistäkin. Voit halutessasi jakaa omia Metsämaanantai-kokemuksiasi somessa tunnisteella #metsämaanantai ***