Kesäinen joogaharjoitus

Kesäinen joogaharjoitus

Kesä. Kesä. Kesäkesäkesä!! Vaikka olenkin kaikkien vuodenaikojen suuri ystävä, on kesässä jotain mikä antaa enemmän tilaa vaan olla. Ehkä se on lomakausi joka ikäänkuin antaa luvan siihen olemiseen, ilman ulkoisia tekemisen paineita. Ehkä se on auringon lämmössä pehmenevät ja siliävät kanssaeläjien otsarypyt tai mahdollisuus pukea vähemmän vaatetta (pienempi taakka kannettavana). Mökillä vietettyjen päivien hitaus ja joogaharjoitus järven äärellä. Tai ehkä se on vaan…

                               …kesä.

Toivon että myös sinun kesääsi kuuluu joogaa mökkilaiturin nokassa, omalla takapihalla, metsässä tai lähipuistossa. Harjoituksen ei tarvitse aina olla jotain ihmeellistä, pääasia on, että annat päivittäisten jäätelö- ja päiväuniannosten lisäksi kehollesi mahdollisuuden hieman liikkua ja mielellesi mahdollisuuden asettua olemisen tilaan.

Tässä käyttöösi leppeä kesäinen joogaharjoitus jonka voit tehdä milloin vain, missä vain. Auringon noustessa parvekkeella. Päivän kuumuudessa koivun alla. Samettisessa ilta-auringossa kalliolla. Kesäyön lempeydessä järven rannalla. Sateen ropinassa metsän siimeksessä. Tai siellä kotinurkassa johon joogamatto juuri ja juuri mahtuu auki rullautumaan. Itse parkkeerasin koiran varjoon syömään luuta Majavatien kallioilla ja rullasin maton epäkäytännöllisesti hieman alamäkeen ja tein harjoituksen lounastauolla olevien rakennusmiesten ihmetelless.

Harjoituksessa keskitytään erityisesti rangan kiertoihin ja se  kestää 10min. Aluksi ja/tai lopuksi voit tehdä myös tämän ohjatun meditaatioharjoituksen.

Nauti kehosi liikkeestä ja harjoituksen tuomasta paussista päivääsi.

Mitä ihaninta kesää toivottaen,
Lotta

Klikkaa kuvanlaatu HD-tasoiseksi asetuksista (hammasrataskuvio videon oikeassa alalaidassa).

Metsäjooga – Helppo harjoitus

Metsäjooga – Helppo harjoitus luonnossa

Metsäjooga on luonnossa tehtävä joogaharjoitus. Keskittyminen ja itseen uppoutuminen on tietenkin helpompaa seesteisellä joogasalilla, mutta metsässä oma luonto tulee päin pläsiä kun metsän tarjoamat ”häiriötekijät” haastavat keskittymistäsi, neulaset pistelevät kämmeniä alapäin katsovassa koirassa ja hyttyset inisevät korvissa. Kuten elämäkään, ei tämä joogaharjoitus tapahdu häiriöttömässä tyhjiössä vaan voit kohdata omat mielesi häiriötekijät luonnon kautta. Metsä  ja mielesi ovat itse harjoitus. Hyttyset, neulaset – ja omat ajatuksesi, ovat osa luontoa(si).

Rakkauteni metsäjoogaan syttyi viimeistään oman opettajani Metsäjooga -kirjan myötä, kun maalta kaupunkiin yli 10 vuotta sitten muuttaneena kaupunkilaistuneena luonnonlapsena palasin oman luontoyhteyteni äärelle ja löysin intohimoni suomalaisuuden juuriin ja kansanperintöömme toteuttaessani pitkäaikaisen unelman opinnoista aiheen parissa.

Metsäjooga – Lähde lähelle tai kauas

Metsäjoogaharjoitusta varten et tarvitse mitään välineitä etkä suurta aarnimetsää ympärillesi. Kotipihan yksittäinen puu, maa jalkojen alla ja mukavat, säähän sopivat vaatteet riittävät. Tietenkin voit myös tehdä pienen kävelyretken lähimetsääsi, samalla keho hieman lämpenee harjoitusta varten.

Voit tehdä koko sarjan tai vain mieleisesi liikkeet, yhdenkin harjoituksen tekeminen raikkaassa ulkoilmassa luonnon ympäröimänä auttaa sinua rentoutumaan ja rauhoittumaan. Tee kutakin harjoitusta juuri niin pitkään, tai lyhyen ajan, kuin haluat, ohjeellinen aika asennoissa on viisi hengityskiertoa (sisään- ja uloshengitystä). Muista, että metsäjooga tapahtuu suoritusvapaalla vyöhykkeellä.

Muistathan, että minkään harjoituksen tarkoitus ei ole tuottaa kipua, mutta lihaksesi saavat hieman väsyä ja saatat tuntea venytystä. Löydä kehon ja mielen yhteys hengittämällä rauhallisesti sisään ja ulos aistien kaikkia kehosi kokemuksia sekä mieleen nousevia ajatuksia harjoituksen ajan. Viileällä ja kylmällä säällä on hyvä hieman vetreyttää ja lämmitellä lihaksia ja niveliä ennen harjoitusta ja välttää ääriasentoihin menemistä. Esimerkiksi lyhyt, reipas kävelylenkki ennen harjoitusta toimii hyvänä lämmittelynä.

Voit ladata harjoituksen kuvineen tekstin lopusta omaksesi.

Toivon sinulle nautinnollisia ja oivalluttavia metsäjoogahetkiä, antaudu metsälle ja omalle luonnollesi.

Metsäntuoksuisin terveisin,

Lotta

Ps. Voit lukea lisää metsäjoogasta ja ohjatuista harjoituksista lähiluonnossa täältä. Verkkokauppaani on tulossa myös Metsäjooga -kirja myyntiin pian!

Metsäjoogaharjoitus

Laskeutuminen

Nojaa puuhun istuen tai seisten. Etsi mukava asento ja anna kehosi tukeutua puuhun ja sen vakauteen. Voit aistia ympäröivää luontoa kaikilla aisteilla: Näe luonnon värit ja muodot, aisti tuoksut, tunne puun runko selkääsi vasten ja maa jalkojen alla. Hengitä rauhallisesti sisään ja ulos 1-5min.

Avautuminen

Käänny toisin päin, nojaa käsillä puuhun noin kasvojesi korkeudella ja astu jaloilla kauemmas. Työnnä käsillä puun runkoa vasten ja anna rintakehän ja yläselän taipua hieman taakse, pidä selkä mahdollisimman pitkänä. Tue vatsalihaksia kevyesti jännittämällä alaselkääsi, sen pitäisi pysyä mahdollisimman suorana ja vain yläselän kaareutua. Hengitä rauhallisesti viisi kertaa sisään ja ulos.

Luottamus

Seiso edelleen puun edessä ja tukeudu vasemmalla kädellä puuhun. Nosta oikea jalka ilmaan kehon edessä ja kierrä selkää niin että rintakehä kääntyy hieman oikealle, kurota oikealla kädellä pitkälle takaviistoon. Voit nojata myös ylös nostettua jalkaa puuhun. Pysy asennossa viiden hengityskierron ajan ja toista toiselle puolelle. Muista, että tasapainoillessa horjuminen, ja kaatuminenkin on ihan ok, silloin tasapainosi kehittyy! Myös alustan epätasaisuus tekee hyvää tasapainoaisteillesi.

Vahvuus

Asetu kauemmas puusta hyvälle tähystyspaikalle. Seiso jalat vierekkäin ja astu oikea jalka pitkälle taakse. Koukista etummaisen jalan polvi, pidä oikean jalan kantapää ilmassa ja pidennä alaselkää kääntämällä lantiota eteen sekä koukistamalla hieman myös taaemman jalan polvea. Pidä selkä pystysuorassa ja nosta halutessasi kädet yläviistoon kohti taivasta. Tähystä kauas horisonttiin taii syvemmälle metsään. Pysy asennossa viiden hengityskierron ajan ja toista toiselle puolelle.

Rentous

Palaa puun viereen ja nojaa takapuolella puun runkoon. Pidä polvet koukussa ja rulla selkä pyöreänä alas. Anna rintakehän tulla lähelle reisiä ja roikuta käsiä ja päätä vapaana kohti maata. Onko asennossa mahdollista olla mahdollisimman miedolla venytyksen tunteella vai tekeekö mielesi suorittaa hampaat irvessä? Sulje silmäsi ja viivy niin kauan kuin haluat keskittyen vain hengitykseen ja omaan sisäiseen maailmaasi osana ympäröivää luontoa. Kun nouset ylös, tee se vatsalihasten avulla pyöreästi selkää rullaten. Nojaa vielä hetki selällä puuhun ja avaa silmäsi maailmalle.

Lepo

Jos sää sallii, voit harjoituksen lopuksi pötkähtää varvikkoon tai mättäälle selinmakuulle x-asentoon lepäämään. Anna katseesi levätä puun latvoissa tai taivaalla, tai sulje silmästi ja kuvittele sulautuvasi osaksi alustaa jolla makaat. Olet osa tätä luontoa..

Kehon vedet liikkeelle

Kehon vedet liikkeelle

KÄÄK!! Uusi Vuosi! Taas pitäis olla #newme!

Huh, apu on onneksi lähellä: Jaan sinulle tässä harjoituksen, jolla voit laittaa kehosi nestekiertoon lisää virtaa, venyttää jalkapohjia ja hoitaa jalkojesi kautta koko kehoasi. Ja voit olla juuri sellainen kuin olet, unohtaa hetkeksi tavoitteet, suunnitelmat ja aikataulut.  Laita kehon vedet liikkeelle.
 

 

Kuulostaako seuraava tutulta:

Nyt on taas se aika kun pitäisi uudistaa itsensä, hankkia vähintäänkin kaksi uutta harrastusta ja tehdä tavoitteita tulevalle vuodelle kodin, työn, henkisen kasvun, kehon, parisuhteen ja minkäliekaiken kehittämiseksi. Nyt on se aika kun etsitään vastauksia muutoksia tekemällä. Ja kaikki tämä sen jälkeen kun on hirveässä pimeydessä vaellettu marraskuu ja ähelletty joulukuu maanisesti joulusiivousten, pikkujoulujen, leipomisten ja kokkailujen, kaiken sen hössötyksen parissa. Että sitten kun välipäivinä ehtii vähän hengittää niin alkaa pelko ja varjot hiipiä nurkista: Ihan kohta pitää lähteä täydellä höyryllä kohti jotain uutta, jos ei muuta niin ainakin uutta vuotta kohti! Ja se kaikki päättyy taas tähän samaan joulukrapulaan seuraavanakin vuonna?!

Aika tainnuttavaa menoa, vai mitä olet mieltä?

Mitä vesi-elementti voi opettaa meille?

Talvi on perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä vesi-elementin aikaa. Vesi yhdistetään kylmyyteen, hitauteen, pimeyteen, yin-energiaan. Vesi omaa erilaisia ympäristöä muokkaavia ja itseään muuntavia aspekteja: Pulppuaa kuin keväinen puro, jähmeä kuin jää, vakaa kuin rauhassa virtaava joki. Talven kylmyydessä vedet jäätyvät ja myös kehosi (nesteet) muuttuu hitaammiksi. Anna sen tapahtua! Voisitko antaa itsellesi hieman löysiä vuoden alkuun ja hoivata myös kehoasi, mitä talvi luonnollisesti kutsuu  tekemäänkin? Ennenvanhaan vuosi eli ajastaika vaihtui aina Kekrin aikaan, eli marraskuun alussa kun kaikki sato on korjattu. Tämän jälkeen alkoi rauhallinen jakso jolloin keskityttiin huolto- ja korjaustöihin. Kukaan maanviljelijä ei ihan varmasti ole kyntänyt yhtäkään uraa jäiselle pellolleen tammikuussa! Sinunkaan ei tarvitse tehdä yhtään lupausta, suorittaa elämääsi yhtään erilaiseksi tähän vuodenaikaan. Anna kehollesi ja mielellesi aikaa asettua uuden vuoden puolelle ja anna tulevan kevään energioiden nostaa jotain uutta kehosi ”mullista”, tämän vuoden muutosten siemenet on nimittäin jo kylvetty, nyt riittää että hoidat ja ”kastelet” itseäsi.

Aivoista ja sydämestä 73% ja luistakin 31% on vettä! Jokainen meistä varmasti tietää mitä tapahtuu vedelle joka seisoo liian kauan? Tai mitä tapahtuu puutarhalle jota ei kastele tarpeeksi? Kehosi ei tarvitse talvella pulppuilla kevätpuron lailla, mutta ehkäpä voisit ajatella pitäväsi nesteitäsi, kehoasi, sen verran liikkeellä että et jähmety jääksi tai kuiva kokoon?

Vesi toimii kehossa:

  • Ensisijaisena rakennuselementtinä (lihaksista ja munuaisista on 79% vettä!)
  • Kehon lämmönsäätelysysteeminä
  • Kuonan poistajana (mm .virtsa ja hikoilu, myös uloshengitysilma)
  • Iskunvaimentimena (aivoille ja kohdussa kasvavalle sikiölle)
  • Nivelten voitelijana

Hoida munuaisiasi!

Vesi on tärkeä elementti myös munuaisille, jotka ”huuhtelevat” kehomme nesteitä litrakaupalla joka päivä. Perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä Munuaiset ovat tahdon ja pelon elinjärjestelmä. Kun oma tahto ja polku on hukassa, pelko voi ottaa vallan. Tämän näkemyksen mukaan heikoilla toimivat munuaiset johtavat tahdottomuuteen, pelkoon ja toimintakyvyn menetykseen. Väsyneet munuaiset eivät jaksa tehdä huuhtelutöitään jolloin kehon nesteet alkavat ikäänkuin sakkaantumaan. Vahvat munuaiset  pitävät huolta että kehosi ja mielesi asiat soljuvat luontevasti: hormonitoiminta, hermosto, aivot ja muut elimet toimivat ja elämäsi on kirkkaampaa ja selkeämpää.

Mielenkiintoista on myös, että Intian ja Hindulaisuuden perinteeseen kuuluva meren ja vesien jumaluus Varuna sekä suomalaisittain tutumpi Kalevalan Aino (joka hukuttautui omasta tahdostaan lampeen, koska ei halunnut mennä naimisiin Väinämöisen kanssa) liittyvät niin vesi -elementtiin kuin tahtomiseen ja oman voiman, päätösten sekä polun löytämiseenkin. Eli talven ”jähmeässä” ja sisäänpäin kääntyneessä hitaudessa on nähty viisautta jo vuosituhansia niin täällä kuin idässäkin.

Voisitko sinä palata kehosi viisauden äärelle jollakin tavoin?

Kokeile seuraavia harjoituksia vaikka heti. Klikkaamalla linkkiä voit ladata harjoituksen pdf:nä ja alta voit myös kuunnella harjoituksen (kesto n. 9min). Huomioithan, että jalkapohjan venytysharjoitus ei sovellu henkilöille joilla on nivelrikkoa varpaissa.

Kehon vedet liikkeelle -harjoitus PDF