Muutama viikko sitten järjestämääni täydenkuun meditaatioon saapui ennätysmäärä osallistujia ja KehoLataamon osallistujakapasiteettia testattiin suurella joukolla. Kiitos jokaiselle paikalle saapuneelle! Teidän inspiroimana ja asiakkaideni toiveesta jaan tässä  vinkkejä oman harjoituksen aloittamiseen. Saat myös meditaatioäänitteen käyttöösi, jotta voit aloittaa harjoittelun vaikka heti. Kerron myös omia kokemuksiani siitä, mitä meditaatio voi olla.

Jos suhtaudut meditaatioon skeptisesti tai haluat lukea MIKSI kannattaa meditoida, löytyy täältä hyvä infopaketti meditaation (tieteellisesti tutkituista) hyödyistä. Jos sinua kiinnostaa lukea ihmisten kokemuksia meditaatiosta, voit lukea niitä täältä (lisätty 16.6.2020).

Kun itse aloitin meditaatioharjoittelun (ensimmäisen kerran) reilu 10 vuotta sitten, tutustuin aiheeseen äidiltäni varastamani ohuen meditaatiokirjasen avulla. Suorittajatyyppinä tulkitsin ohjeet niin, että harjoitus pitää tietenkin tehdä kovalla lattalla risti-istunnassa istuen ja vähintään 20min kerralla. Silmät kiinni tai auki. Ja mitään ei saa ajatella. Voitte kuvitella kuinka tämän aloituksen kanssa kävi…

Mitä meditaatio on (minulle)?

Sittemmin olen saanut opetusta meditaation harjoittamiseen niin joogan kuin mindfulnessinkin ”näkökulmasta”. Koin ohjatun harjoittelun itselleni tärkeäksi, jotta pääsin alkuun. Myös erilaisten meditaatiotekniikoiden kokeileminen on auttanut minua löytämään itselle sopivat tavat harjoittaa. Mielestäni ei ole valtavasti merkitystä tapahtuuko ohjaus ”livenä” vai käyttääkö internetin ja erilaisten sovellusten äänitteitä hyödyksi, kunhan on jotain, johon oma harhaileva mieli voi keskittyä ja saa jonkinlaista tukea säännllisen harjoituksen alkuunsaattamisessa. Meditaatioharjoitus on, mielestäni, nimenomaan sen harjoittelua, että miten suhtautuu niihin harhaileviin ajatuksiin jotka kerta toisensa jälkeen laukkaavat omille teilleen. Ja heti sillä sekunnilla kun huomaat että ”haa, äsken en ajatellut yhtään mitään!” tipahtaa sen lyhyen hetken kestäneestä ”meditatiiviesta tilasta” analyyttisen, harhailevan ja vuoristopuron lailla poukkoilevan mielen vietäväksi, jälleen kerran. Minulle meditaatio on sitä, että voin suhtautua tämän yhä uudelleen ja uudelleen tapahtuvaan harhautumiseen lempeästi ja ymmärtäväisesti.

Nykyään nautin enimmäkseen hiljaisesta meditaatiosta jossa voin harjoituksen aluksi päättää minkä harjoituksen teen enkä kuuntele ohjausta tai musiikkia harjoituksen aikana. Yksi leppariharjoituksistani on Metta -meditaatio. Itselle paras aika meditaatiolle on aikaisin aamulla, kun talo on vielä hiljainen. Keväällä voin myös nauttia harjoituksen edetessä lisääntyvästä valon määrästä auringon noustessa. Toisinaan kaipaan kuitenkin ohjatun harjoituksen tai ympärillä kanssani meditoivan ryhmän tukea (siitäpä se idea sitten lähti). Onkin paljon päivästä, omasta kurinalaisuudesta ja persoonasta kiinni, sopiiko ohjattu vai itsenäisesti tehty harjoitus omaan tilanteeseen. Olen tehnyt meditaatioharjoituksia ryhmässä myös niin, että olemme sopineet isolla joukolla ajankohdan jolloin kaikki istuu vähintään 10 minuutin meditaatioon omilla tahoillaan. Myös tämän tyyppinen harjoitus voi olla todella kaunis kokemus.

Mitä meditaatiossa tapahtuu (tai voi tapahtua)?

Jokaisen meditaatio on henkilökohtainen ja sisäinen tutustumismatka. Jaan tässä kuitenkin muutaman itseä vavahduttaneen kokemuksen, jotka olen meditaation myötä saanut.  Minulle meditaatio on joskus hyvin visuaalinen kokemus vaikka olenkin silmät kiinni. Yksi näistä tapahtui mainitsemassani ”etä”ryhmämeditaatiossa: Istuttuani jonkin aikaa sopimamme harjoituksen parissa, ikäänkuin sisäisin silmin näin suuren joukkomme (tiesin meitä olevan kymmeniä osallistujia, ympäri maailmaa) violetinpunaisen usvan seassa istumassa ringissä.

Eräs toinen kokemus oli niin ikään ryhmässä viime kesänä Upanshadeihin tutustumiseen painottuneella joogaretriitillä Villa Mandalassa: Olimme tehneet joogaa ja meditoineet niin ryhmässä kuin itsenäisestikin muutaman päivän ja osallistuin ohjattuun Yoga Nidraan viimeisenä iltanamme. Yoga Nidra ja restoratiiviset harjoitukset vaativat itselleni lähes poikkeuksetta ohjauksen ”onnistuakseen”, eli päästäkseni valveen ja unen rajamailla olevaan hyvin tietoiseen mutta rentoon olotilaan. Tällä kertaa rentouduin erittäin syvästi ja noustuani harjoituksen jälkeen istumaan, koin visuaalisen, jälleen violettia tähtisumua sisältävän sisäisen ”näyn” joka oli samalla hyvin voimakas ykseyden kokemus. Koin yhteyttä kanssaretriittiläisiin, opettajaamme, luontoon, ihan kaikkeen ympärilläni. Tuntui että aika pysähtyi ja olisin voinut istua siinä loputtomiin. Istuisin siellä varmaan vieläkin, ellei maalliset tarpeet ja halut kuten illallinen ja sauna paljuineen olisi kutsuneet minut takaisin tähän maailmaan.

No, harvemmin meditaatio on tähtipölyä, ykseyttä ja harmoniaa ja useammin poukkoilevia ajatuksia, hankaluuden tunnetta, kutinaa ja ärsytystä keholla sekä mielessä ja kaikkea sellaista. Siksipä sitä kai harjoitukseksi kutsutaankin. Säännöllisellä harjoittelulla voi kuitenkin saada itsellensä rauhaa, tilaa ja lempeyttä, ei-tarvetta ja ei-pyrkimistä. Siksi suosittelen meditaatioharjoittelua ihan kaikille. Suhtauduthan lempeästi itseesi, jos harjoittelu tapahtuu on-off. Pääasia että aina palaat harjoituksen pariin.

5 vinkkiä meditaatioharjoituksen aloittamiseen:

1. Harjoita säännöllisesti ja aina samaan aikaan.
   Juuri koskaan ei tunnu siltä että ”nytpä on hyvä hetkimeditoida”. Itse asiassa, mitä kiireisemmältä ja aikataulutetummalta elämämme tuntuu, sitä kipeämmin meditaatio tulisi tarpeeseen ja sitä vähemmän sille tuntuu olevan aikaa. Päätä, koska teet harjoituksen ja sitoudu siihen. Etsi itsellesi sopiva aika ja paikka tehdä meditaatiota
2. Valitse mukava ja sopiva asento.
   Jos asento tuntuu heti ensihetkestä asti hankalalta, johonkin sattuu tai on vaikea olla, on todennäköistä että asennon hankaluus alkaa häiritä itse harjoitusta. On mahdollista, että harjoituksen aikana huomaat kehosi ”hutavan” huomiotasi: hius kutittaa poskea, nenää pitäisi rapsuttaa, kättä pitäisi vähän siirtää jne. Tiedosta onko kyse aidosta tarpeesta muuttaa asentoa vai onko se mielen tapa kutsua sinua reagoimaan ja tekemään, pois olemisen tilasta.
   Harjoituksen voi tehdä tuolissa istuen tai jopa selinmakuulla, mutta jos olet kovin väsynyt tai taipuvainen nukahtamaan helposti, suosittelen jotakin istuma-asentoa.
   Lantion alla on hyvä olla joku koroke, tyyny, joogatiili tai bolsteri jos omistat sellaisen
3. Päätä etukäteen kuinka kauan meditoit ja laita ajastin soimaan.
   Suosittelen aloittamaan 5min. harjoituksesta ja pikku hiljaa pidentämään harjoituksen kestoa. Itse käytän paljon tätä mindfulness -sovellusta, jossa voi itse määritellä harjoituksen keston. Sovelluksessa on myös suomeksi ohjattuja harjoituksia.
4. Hyväksy, että olosuhteet eivät aina ole puolellasi.
   Joskus meditaatioharjoitus ”pitää” tehdä sotkun keskellä. Joskus tuntuu että sotku on pään sisässä. Joskus ei huvita. Joskus rutiini katkeaa ja harjoitus unohtuu. Joskus joku keskeyttää harjoituksesi. Joskus olet matkalla ja tuntuu hankalalta tehdä harjoitus uudessa paikassa. Muista, että voit aina palata tekemään harjoitusta, olosuhteista ja menneistä tapahtumista riippumatta.
5. Sinun ei tarvtse pyrkiä mihinkään. Riittää että teet harjoituksen.

Kokeile alta 5min. harjoitusta (äänitiedosto) ja aloita matka kohti itseäsi meditaation avulla vaikka heti.

PS. Jos kaipaat ryhmää tueksesi meditaatioharjoittelussa, harjoittelemme meditaatiivista liikettä, keskittymistaitoja ja olemiseen asettumista Pehmeä Iltajooga -kurssilla. Voit lukea lisää täältä >>