Aistit: Haju​

Metsämaanantai: Aistit/ Haju

Harjoitus

Kevään tullen aistimme ikään kuin heräävät eloon yhdessä luonnon kanssa. Metsämaanantain toukokuu on omistettu aisteille ja aistimeditaatiolle metsässä. Keväisin muheva eloon heräävä maa alkaa tuoksua, kukkivien kasvien tuoksu saattaa olla suorastaan huumaava. Tässä harjoituksessa aistit tuoksuja ja hajuja. Voit keskittyä yksittäisiin tuoksuihin tai tehdä harjoituksen liikkuen luonnossa ja haistellen eri kasveja ja pintoja.

Metsämaanantain kutsu: Tulkoon tuoksu!

Lisävinkki: Tulkoon tuoksu on myös yksi paksusuolimeridiaanin akupunktiopiste (Ps20 ”Ying Xiang”) kasvoissa. Sitä painamalla ja stimuloimalla voi tehokkaasti hoitaa nenän vaivoja kuten tukkoisuutta, nenän vuotamista, allergista nuhaa tai parantaa hajuaistia.

Piste löytyy helpoiten, kun vedät suupieliä sivuille (tai hymyilet), jolloin nenänpieliin ilmestyy juonteet (nasaalivako). Akupunktiopiste löytyy tästä juonteesta sieraimen keskikohdan tasolta (ks. suuntaa-antava kuva). Halutessasi voit aloittaa harjoituksen stimuloimalla hajuaistiasi tämän akupunktiopisteen avulla.

 ***Metsämaanantai on LottaJoogan inspiraatiopäivä, joka kutsuu sinut haahuilemaan ja aistimaan metsää hitaasti aina(kin) maanantaisin. Metsämaanantain somesisällöt ammentavat suomalaisesta metsästä: kansanperinteestä, erilaisista harjoituksista, metsätieteistäkin. Voit halutessasi jakaa omia Metsämaanantai-kokemuksiasi somessa tunnisteella #metsämaanantai ***

Metsäjooga keväisessä metsässä

Metsäjooga keväisessä metsässä

Metsä tarjoaa upean mahdollisuuden hiljentyä, hidastaa ja hengittää. Pakkaa reppuun vettä pitävä ja lämmittävä istuma-alusta, ehkä pienet eväät ja pukeudu säähän sopivasti. Kävele rauhallisesti ja kiireettömästi omaan lähiluontoosi sinua miellyttävään paikkaan.

Tule tietoiseksi mikä on sinulle miellyttävä ja elvyttävä luontokohde lähellä kotiasi. Istahda alas ja asetu itsesi sekä luonnon äärelle tekemään tämä metsäjoogaharjoitus. Harjoituksen jälkeen voit nauttia kaikin aistein hitaasti niin luonnosta kuin mukaan ottamistasi eväistäkin. Voit katsoa harjoituksen etukäteen jotta sitä on helpompi seurata luonnossa ollessasi.

Luonnossa voi olla myös ilman ohjeita. Istua, kuunnella ja katsella. Hengittää. Olla vaan. Luonnossa sinun ei tarvitse olla mitään muuta kuin oma itsesi.

Harjoituksen kesto: 13min

Harjoituksen voi tehdä myös sisällä, tietysti 🙂

Kiitos, mutta ei kiitos Namastelle

Kiitos, mutta ei kiitos Namastelle

Oma itsetutkailun, maailmankuvan hahmottamisen ja metafyysisen tutkailun polkuni johti minut joogan äärelle, ihan vahingossa. Jooga oli aluksi ”vain” kehollinen harjoitus, jonka tarkoitus oli toimia ”välineenä” burn outista ja masennuksesta toipumiseen. Olla jotain ”vähän kevyempää tekemistä” tiukan salilla treenaamisen ja itsensä piippuun vetämisten välissä. Jotta saisin itseni taas fyysisesti kasaan ja jatkamaan täysillä. Mutta kas, jooga upposikin arvaamattoman syvälle kehon ja mielen kerroksiin ja pikkuhiljaa kiinnostus syveni joogan historiallisiin ja filosofisiin ulottuviiksiin sekä kysymyksiin maailmankaikkeuden ja todellisuuden olemuksesta. Päädyin joogaopettaja-koulutukseen ja uppouduin yhä syvemmälle intialaiseen perinteeseen.

Osa joogaan liittyvästä ”jargoniasta” tuntui kuitenkin aina jotenkin hieman erilliseltä ja päälleliimatulta omaan elämääni ja kulttuuriini. Kaikki ei tuntunut ihan ”omalta”.  Aloin tutkailemaan suomalaista perinnettä ja hämmennyin. Miksi koulussa opetetaan Antiikin Kreikan jumaltaruja, Raamatun kertomuksia ja käännämme aina katseemme Suomen rajojen ulkopuolelle, vaikka oma perinteemme on niin rikas?

Miksi minä käännän katseeni itään kun kaikki on kasvojeni edessä, itseni ympärillä ja jalkojeni alla?

Kuvassa näkymä Tiedekulman kattoikkunasta. Tämä näkymä muistuttaa itseäni luonnon olemassaolosta silloinkin kun olen urbaanin ympäristön ytimessä. Se muistuttaa siitä, että vaikka ei koko ajan näe jotain, voi tuo näkymätön silti olla olemassa.

Perehtyminen suomalaiseen perinteeseen oli kuin paluu kotiin. Ja sitähän se olikin mitä suurimmissa määrin! Seisoa omin jaloin tutulla maaperällä ja tarkastella maailmaa. Jotta olin valmis tarkastelemaan maailmaa oman perinteeni kautta, oli minun kuitenkin tehtävä tämä ideologinen matka ensin Intiaan (vaikka en siellä fyysisesti ole koskaan käynytkään). Pitää mennä kauas, jotta voi nähdä lähelle. En usko että olisin palannut kotiin ilman kuikuilua toisaalle.

Jooga ja suomalaisuus eivät onneksi sulje toisiaan pois. Ei tarvitse (enkä voisikaan) muuttua hinduksi, intialaiseksi tai kuten nuorena haaveilin: keskiaikaiseksi neidoksi, jotta voisin ohjata joogaa. Nykyään ajattelen, että teen joogaopettajan työtäni nimenomaan omasta taustastani ja perinteestäni käsin. Kuten suosittelen jokaisessa joogaharjoituksessakin, harjoitus (ja harjoituksen ohjaaminen) tapahtuu aina niistä lähtökohdista, joissa olemme sillä hetkellä. Minulle on tärkeää kunnioittaa joogan vuosituhantista perinnettä ja evoluutiota, olla osa sitä ketjua, joka välittää joogan harjoituksia eteenpäin, mutta tulen kuitenkin aina olemaan suomalainen joogaopettaja.

No entäpä se Namaste sitten? Namasten käyttö on sitä ”jargoniaa” joka tuntui itsestäni vieraalta. Asiaa tutkittuani päädyin tulkintsemaan että Namasten käyttöön liittyy myös uuskolonialistisia konnotaatioita, väärinkäsityksiä ja tulkintavirheitä, jotka ovat vaikuttaneet muutokseen omassa ohjaustyössäni (ja varmasti monia tällaisia ”maneereja” ja joogajargoniaa on omassa ohjaustyössäni vielä vaikka kuinka paljon riisuttavaksi). Siksi tuntieni päätteksi ei nykyään enää sanota Namaste, vaan lausumme yhdessä Kiitos.

Lempeydellä ja rakkaudella,
Lotta

Ps. Oman matkani innoittamana myös JuuriJooga -iltojen aikana paneudutaan teeman äärelle useamman perinteen ”silmälasit” nenällä. On mielenkiintoista vertailla, tutkailla ja pohtia maailmaa eri näkökulmista. Suomalainen perinne on kuitenkin nykyään itselleni rakkain ja tutuin, opiskelen sen tutkimista yliopistossa, joten kuljetan tätä suomalaista tulokulmaa JuuriJooga -tuntien punaisena lankana koko syksyn ajan. Eli jokaisella JuuriJooga -kerralla tutustut aina kulloisenkin teeman suomalaisiin juuriin ja lisäksi 1-2 muun kulttuuriin aiheen äärellä