Masennuspäivä – Miten päästä siitä eroon?

Masennuspäivä – Miten päästä siitä eroon?

Tiedättekö ne päivät jolloin ei oikein lähde?  Olet ehkä kipeänä (niinkuin minä nyt), väsynyt pitkästä työrupeamasta tai muuten vain masennus iskee etkä oikein saa kiinni että mistä nyt kiikastaa. Masennuspäivä iskee juuri silloin kun pitäisi tehdä vaikka mitä TÄRKEÄÄ ja PAKOLLISTA. Nykypäivän kilpailu- ja suorituskulttuuri edellyttää meiltä jatkuvasti enemmän ja parempia suorituksia, ikäänkuin elämä olisi lineaarinen nousukiito kohti yhä vaan korkeampia päämääriä. Erityisesti niinä päivinä kun ei itsestä irtoa muuta kuin voivottelua (ja räkää), potee huonoa omaatuntoa siitä, että ei ole tuottoisa kansalainen, työntekijä, puoliso ja/tai ihminen. Varsinkin jos aurinko paistaa keväisenä päivänä, silloinhan on suorastaan PAKKO mennä nauttimaan siitä.
Öööö, siis mitä?

Olen taistellut koko aikuisikäni näitä päiviä vastaan.  Masennuspäivä EI saa iskeä. Minun pitää tehdä se ja tämä. Koska on pakko. Masennuspäivä on paha, suoritettu ja tuottelias päivä hyvä. Ja kääk, entä jos tämä päivä onkin seuraavan masennuskauteni ensimmäinen päivä ja tästä tie on vain alaspäin? Ikään kuin se lineaarisuus olisi myös toiseen suuntaan ainoa mahdollinen vaihtoehto. Siis käytännössä taistelen itseäni vastaan. Pakenen sitä ikävässä olossa rypevää, saamatonta ja Netflixiin pakenevaa itseäni viimeiseen saakka. Lakaisen kaiken shaiban maton alle, liimaan hymyn naamalle väkisin ja pakotan itseni nauttimaan auringonpaisteesta. Vaikka tämä kaikki on jotain mitä en nyt ole.
Öööö, niin siis MITÄ?

Siis käytännössä taistelen itseäni vastaan.

Masennuspäivä
Masennuspäivän moodboard.

Mikä auttaa kun masennuspäivä iskee?

Alan pikkuhiljaa oivaltaa että näillä masistelupäivillä, olipa syy mikä tahansa, on tarkoituksensa. Mitä pidempään sen kaiken ikävän lakaisee maton alle, sitä isommaksi möykky siellä kasvaa ja lopulta se kyllä valuu ulos. Ja voilá, lepäämiseen / sairastamiseen / ihan vaan olemiseen itsen kanssa ei riitäkään enää päivä tai kaksi. Masennuspäivä muuttuu viikoksi, kuukaudeksi, jopa vuodeksi. Trust me, I know!

Oikeasti masennuspäivä iskee silloin kun tarvitset sitä. Olisikohan silloin mahdollista luottaa omaan tunteeseen? Tunteeseen joka voisi kertoa mitä juuri sillä hetkellä tarvitset. Olkoonkin että se on sitten se Netflix (voin suositella esimerkiksi tätä ja tätä). Kliseisesti päästää irti ja antaa masennuspäivän viedä mennessään. Lillua siinä kuin olisit parhaimmassa vaahtokylvyssä. Mennä sitä kohti sen sijaan että pakenisit. Tutustua ikävään tunteeseen ja tarkastella sitä. Hyväksyä että tänään voisi olla ihan ok  olla olematta tuottoisa ja antaa auringon paistaa ihan keskenään vaikka itseä vit***aa. Koska mikään tilanne, tunne, olotila tai kehollinen tila ei ole pysyvää. Kaikki on jatkuvassa muutoksessa ja on aivan varmaa, että masennuspäivä menee ohi ja silloin aurinko paistaa jälleen itsen sisälläkin. Koska se kaikki ikäväkin mitä koet, on osa sinun elämää, eikä sitä tarvitse kieltää tai laittaa pois. Sehän on kuin kieltäisit suuren osan elämäsi olemassaolosta kokonaan.

Olisikohan mahdollista luottaa omaan tunteeseen? Kaikki ikäväkin mitä koet, on osa sinun elämää

Lopulta jokainen tunne jonka koemme, on vain ohimenevää kuten sade . Et muutu tunteeksi tai ajatukseksi, kuten ei metsäkään muutu vedeksi sateen kastellessa kaiken. Olet silti edelleen sinä itse.

Masennuspäivä, anna sen tulla, niin se myös menee.

Ps. Minulla se ei vielä mennyt ihan kokonaan, irti päästäminen ja siitä kumpuava blogin kirjoittaminen ei (ainakaan vielä) toimi parannukseksi flunssaan, joka itselleni iskee yleensä silloin kun en usko masennuspäivän voimaannuttavaan vaikutukseen ajoissa.

Kah! Elämä on oppitunti enkä aina kuuntele.

Pps. Klikkasithan linkkejä? 😉

6 + 2 vinkkiä aloittelevalle joogaopettajalle ja yrittäjälle

6 + 2 vinkkiä aloittelevalle joogaopettajalle ja yrittäjälle

Joogaopettajien yhteisö -facebooksivulla heräsi kysymys joogaopettajan bisneksen kulmakivistä. Kysyttiin siis, mikä olisi kokeneen opettajan/yrittäjän vinkki aloittelevalle joogaopettajalle? Oma vastaukseni venyi niin pitkäksi, että päätin kirjoittaa ihan oman artikkelin aiheesta. Olen toiminut yrittäjänä hyvinvointi- ja liikunta-alalla vuodesta 2012, joten omien kantapäiden kautta on ehtinyt jo kulkeutua oppi jos toinenkin yrittämisestä ja myös joogaopettajuudesta. Kantapäät ovat ainakin itsellä ihan hyväksikin todettu oppimisen keino, mutta ehkäpä näillä vinkeillä säästyt syvimmiltä ojasukelluksilta aloittaessasi joogaopettajuuden ja yrittäjyyden taivalta, joka on parhaimmillaan antoisaa, inspiroivaa ja myös elättää sinut!

Top 3 vinkkiä ja oppia joogaopettajuudessa

1. VINKKI : Jätä aikaa omaan harjoitteluun.

Kun aloitat ohjaamaan, vaikkapa vain 1-2 tuntia viikossa, vie tuntien suunnittelu, soittolistojen kasaaminen ja koreografian harjoittelu yllättävän paljonkin aikaa. Sitten on ehkä se muu työ (päivätyö), pyykin peseminen, koiran ulkoiluttaminen ja nukkuminenkin, ne normaalit elämään sisältyvät jutut. Ajan nipistää helposti sieltä omasta harjoittelusta. Näin käy todennäköisesti jokaiselle aloittavalle joogaopettajalle, oma harjoittelu hieman taantuu, jää vähemmälle huomiolle. Tyhjästä on kuitenkin paha nyhjästä. Koeta pitää kiinni omasta harjoituksestasi, se on osa työtäsi vaikka harjoitus itsessään on vain sinua varten. Itse koen, että kun oma harjoitteluni on säännöllistä, tuntuu että omien tuntien suunnittelu ja teemoitus on helpompi ammentaa oman harjoituksen myötä tulleista oivalluksista ja sisäistämistäni asioista. Oma harjoittelusi inspiroi, löydät uusia tulokulmia ja tuo varmuutta omaan ohjaamiseesi.

Pidä itsestäsi ja jaksamisestasi huolta, jokaisella tunnilla annat itsestäsi jotain, ja jos aina vain annat annat annat, imeydyt lopulta kaivon lailla kuiviin. Pidä huoli että tasapainotat itseäsi olemalla myös vastaanottavana osapuolena. Käy joogassa, hieronnassa tai vaikkapa viinilasillisella ei-joogaavan ystäväsi kanssa.

tasapaino

2. VINKKI : Löydä oma (opettajuuden) äänesi.

Mitä haluat joogaopettajana sanoa asiakkaillesi? Mitä haluat heidän oppivan? Mitkä ovat vahvuutesi? Mitkä ovat osa-alueita missä et ole niin vahvoilla (ja mitä sinun ei siksi ehkä vielä kannata koettaakaan opettaa muille)? Tämä vaatii aikaa ja harjoittelua. Olemalla oma itsesi, löytämällä oman tavan opettaa ja olla asiakkaiden kanssa olet autenttinen, kiinnostava ja luottamusta herättävä joogaopettaja. Ja asiakkaat haluavat tulla tunneillesi yhä uudestaan ja uudestaan (vaikka tapahtuisi kohta 3 :D).Tai ehkä sinulla on kirkkaana mielessäsi visio ja missio joogaopettajana, hienoa jos näin on! Itse kirjoitin juuri aiheesta, voit lukea sen täältä. Kun olet löytänyt oman äänesi, on tuntien teemoittaminen ja suunnittelu helpompaa myös silloin kun ideat tuntuvat loppuneen maailmasta.

3. VINKKI : Ole armollinen itsellesi. Aina ei mene nappiin. Ja se on ihan ok.

Practice what you preach. Joskus tuntisi ovat timanttia, olet aivan liekeissä. Saat suitsuttavaa palautetta ja loistat onnistumisen riemussa. Olisipa aina tällainen flow!
Mutta sitten toisena päivänä tuntisi menee ihan penkin alle, kukaan ei hymyile tunnin lopuksi, eikä kukaan asiakkaistasi jää juttelemaan vaan huikkaavat ainoastaan pikaisen kiitoksen ovelta. Tai ainakin se tuntuu siltä. Tuntisi meni varmasti oikein hyvin, keskinkertainenkin tunti on useimmiten oikein hyvä joogatunti asiakkaan kokemana. Useimmiten (Suomalainen) asiakas on tyytyväinen juuri silloin, kun se ei sano mitään. (Ja joogaa nyt yleisesti ottaen muutenkin harjoitetaan keskittyneellä resting bitch face-ilmeellä joten asiakkaiden ilmeistä harvoin voi päätellä mitä heidän päiden sisällä liikkuu.) Tai ehkäpä ohjaamasi harjoitus on herättänyt asiakkaissasi syvällisen pohdinnan tai oivalluksen, jolloin sitä ei liikene hymyilemään ja juttelemaan.

Eikä se ole niin vakavaa jos joskus ei ihan onnistu. Todennäköisesti tulet opettamaan asiakkaillesi asioita, jotka kumotaan tieteellisten tutkimusten ja tiedon lisääntyessä muutaman vuoden kuluttua. Voit hyväksyä sen tosiasian, että muutaman vuoden kuluttua ainakin itse olet viisaampi ja näet itsesi kokemattomana ja naivina, vähän samaan tapaan kuin voit ajatella omia teinivuosiasi. Suhtaudu tällöinkin itseesi lempeästi ja hyväksyvästi, et olisi tässä ilman niitä teiniangsteja. Olemme kaikki ihmisiä ja omaan tekemiseen, ja joogaan (!!) voi suhtautua myös keveydellä ja huumorilla.

EXTRAVINKKI
Itse olen saanut isoimmat hyödyt ja oivallukset oman opettajuuteni tueksi tekemällä, kokeilemalla, onnistumalla ja epäonnistumalla. Voin kokemuksellisen oppimisen lisäksi kuitenkin suositella Michelle Berman Marchildonin kirjaa Theme Weaver. Olen itse lukenut kirjasta vasta 20 sivua, mutta olen jo nyt saanut ison avun oman yritykseni suunnalle ja oman joogaopettaja-identiteettini määrittelyyn 😀 Siksi kirjoitan nyt tätä blogiakin.

suunnitelma

Top 3 vinkkiä ja oivallusta (jooga-)yrittäjyydestä

1. VINKKI : Määrittele itsellesi ihanneasiakas.

Millainen ihanneasiakkaasi on? Se tyyppi, jonka kaikista mieluiten otat asiakkaaksesi? Onko ihanneasiakkaasi mies vai nainen? Minkä ikäinen hän on? Mistä hän on kiinnostunut? Millainen hänen elämäntilanteensa on? Mihin hän tarvitsee apua? Miten sinä voit auttaa häntä? Itse sain tähän valtavan hyviä työkaluja Tytti Laineen verkkokurssilta, jonne osallistuin tänä keväänä. Mutta jo yllä mainittuihin kysymyksiin vastaamalla saat itsellesi kirkastettua kuka ’se oikea’ on.

Kun olet määritellyt itsellesi ihanneasiakkaan, on sinun paljon helpompi löytää väylä ja keinot näiden asiakkaiden puhuttelemiseksi. Ja kaupan päälle saat tehdä töitä vain pääasiassa kivojen ja itsesi oloisten ihmisten kanssa! Tunneillesi löytävät juuri sinun ohjaustyylistäsi pitävät asiakkaat, sinun ei tarvitse miellyttää kaikkia.

2. VINKKI : Ajattele investointeja sijoituksina tulevaisuuteen.

Jokainen koulutus lisää ammattitaitoasi, mikä lisää pitkässä juoksussa myös asiakkuuksia ja lopulta investoinnit tuloutuvat sinulle korkojen kera takaisin. Mikäli opetat omalla studiolla, esimerkiksi välineisiin satsaaminen voi olla jopa kilpailuvalttisi. Ehkä voit investoida yhdessä opekollegasi kanssa joihinkin asioihin? Omalla työlläsi on myös hinta. Siis sillä muullakin työllä, mitä yrittämisen ympärillä teet, kuin se joogatuntien suunnittelu ja ohjaaminen. Jos sinulla menisi vaikkapa nettisivujen tai verkkokurssin kasaamiseen 1kk muun työn ohella, saisit todennäköisesti asian valmiiksi nopeammin, laadukkaammin ja halvemmalla kun ostaisit ne ammattilaiselta. Toivothan että sinunkin asiakkaasi tulisivat tutustumaan joogaan ammattitaitoisen joogaopettajan (SINUN) tunnille, eivätkä koettaisi itsekseen opiskella ihan kaikkea?

3. VINKKI : Hanki luotettava ja ammattitaitoinen kirjanpitäjä.

Sellainen, joka ymmärtää pienyrittäjyyden ja toimialasi päälle. Säästät hermoja, nukut yösi levollisemmin ja pysyt kaverina verottajan kanssa. Itse olen kuukausittain ikionnellinen omastani. Katso myös kohta 2.

EXTRAVINKKI

Joogaopettajuudella ei välttämättä, ainakaan aluksi, elätä itseään. Mieti mitä muuta voit yrityksesi nimissä tehdä? Mitä muuta osaat? Lähes kaikilla meillä on ’elämä ennen joogaopettajuutta’ ja joku toinen ammatillinen tausta. Ehkäpä toisilla opekollegoilla on tarpeita joihin sinun osaamisesi olisi vastaus? Joskus yhteistyötä löytyy yllättäviltäkin tahoilta oppilaittesi tai kurssikavereittesi joukosta. Ehkä osaat valmistaa jotain ja avaat verkkokaupan? Tai ehkäpä sinun on mahdollista (ja halua), jatkaa päivätyössäsi osa-aikaisesti ja toimit sivutoimisena joogaopettajana. Löydä itsesi näköinen elämä ja tapa toimia joogaopettajana ja pyydä rohkeasti apua sitä tarvitessasi.

yhdessä

Tule jatkamaan keskustelua Joogaopettajien yhteisö facebook-ryhmään ja vinkkaa itse hyväksi havaitsemasi opit, joita olet saanut tai oppinut itse (ehkä sieltä kantapään kautta) joogaopettajuuden ja yrittäjyyden tiellä. Yhdessä olemme enemmän!

Kuka on Minä itse?

Kuka on Minä itse?

Olen sanonut ihan lapsesta saakka ”Lotta laittaa itse .” Joku sanoisi sitä itsepäisyydeksi (mieheni), joku peloksi pyytää apua tarvittaessa (ainakin ystäväni, ehkä jopa terapeuttini..?) ja joku aika kivaksi työntekijän ominaisuudeksi (entiset työnantajani). Mutta kuka se itse on ja miten sen löytää ilman että unohtaa itsensä?

Muistan kuinka joogaopettajakoulutuksemme viimeisessä moduulissa meille valmistuville opettajille suositeltiin oman opettajuuden äänen, oman tavan ja tulokulman opettamiseen, tietynlaisen nichen, määrittelyä mahdollisimman pian valmistumisen jälkeen. Mitä haluan välittää opettamalla joogaa? Mitä haluan joogaopettajana sanoa? Mitä jooga’tyyliä’ tai -suuntausta edustan? Mikä voisi olla tulevaisuudessa oma erikoisosaamisalueeni? Kaikkea kaikille -lähtökohta harvoin toimii. Itsellä tuo pohdinta jäi opettamisen (alku)innostuksen jalkoihin. Ja lopulta unohtui kokonaan. Samalla taisin unohtaa vähän itsenikin.

Olen toiminut joogaopettajana vuodesta 2016 alkaen ja ohjannut sitä ennen ryhmäliikuntatunteja vuodesta 2010 ja toiminut personal trainerina vuodesta 2012.   Pidän itseäni kuitenkin todella tuoreena ja keltanokkana (jooga)opettajuuden tiellä. Nyt olen kuitenkin löytänyt jotain, mitä toivon jokaisen joogaopettajan, ja myös asiakkaani, löytävän: Oman itseni tästä maailmasta. Oman ääneni joogaopettajana ja ihmisenä. Omat juureni joista voin kasvaa. Mutta miten sinne itsen luo sitten löytää, sieltähän se tuijottaa joka aamu peilistä suoraan silmiin? Siinähän se jo on. Vai onko?

Lotta ja Mia

Matkija-apinana opettajuuden tielle ajelemaan

Vastavalmistuneena ja (yli)innokkaana joogaopettajana en osannut muuta, kuin ehkä vähän koettaa kopioida omia opettajiani, toivoen että olisin yhtä näppärä koreografi ja taitava verbaalinen ohjaaja kuin omat opettajani ja lisäksi olla heidän edustamalleen tyylille mahdollisimman uskollinen. Eli siis vähän niinkuin matkia. Samalla sitä huomaa, että omaan harjoitteluun ei olekaan enää niin paljon aikaa, energiaa tai viitseliäisyyttä, kuin aiemmin. Olo oli tuolloin hieman kuin ajaessa autolla, jonka renkaat on asennettu vähän vinoon ja kartturin kartta olisi epäselvä tai ajoittain jopa kadoksissa. Menossa oikeaan suuntaan, mutta matkanteko oli hieman epävarmaa, koko ajan piti korjata suuntimia ja vääntää rattia, tehdä korjausliikkeitä. Enkä tuolloin olisi muuta voinutkaan.  Ihminen, kuten muutkin eläimet, oppii matkimalla, kokeilemalla, yrityksen ja erehdyksen kautta. Ilman kokemusta on mahdollista vain hieman haparoida ja sitä kautta löytää oma suuntansa. Ilman itsen löytämistä, voi vain etsiä.

Uskon että tuntini olivat oikein hyviä tuolloinkin. Sain hyvää palautetta alkumetreiltä saakka, joten ihan metsässä sitä ei silloin olla oltu. Koin myös itse onnistumisen hetkiä, joten olisin varmasti voinut jatkaa samaan malliin. Hieman kopioiden ja uskotellen, että tätä asiakkaat haluavat. Ainakin jonkin aikaa. Jossain vaiheessa ne renkaat alkaa kuitenkin kulua pyöriessään vinoon jatkuvasti. Lopulta ne puhkeavat ja suistut tieltä ojaan.

Nyt kun takana on muutama opettajuuden kokemusta kartuttanut vuosi ja eritoten olen kohdannut itsensä joogaopettajan, itsenä, ihmisenä, alkaa sen auton renkaat vihdoin asettua omille paikoilleen ja karttakin pysyä tallessa. On vaatinut paljon työtä, itsen tutkailua ja myös sitä kokeilua (kiitos vaan kaikille asiakkailleni luottamuksesta ja avustanne, ihan tietämättännekin, tässä matkan varrella) päästäkseni tähän missä nyt olen.
Itseeni.

Itse

Koen vihdoin, että olen löytänyt oman ääneni, sen oikean kohdan sydämestäni josta voin ammentaa tunteja suunnitellessani ja ohjatessani. Voin kertoa, että aika kauas ollaan tultu siitä mistä aloitin leikkiessäni seuraa johtajaa-leikkiä opettajieni perässä. En ole opettajani, olen minä, Lotta. Minulla on oma ääni ja kun olen sen löytänyt, voin toimia hieman samalla tavoin kuin Speden speleistä tuttu potkupallo, joka on kuminauhalla nilkassa kiinni: Palaan aina ytimeeni, lähtökohtaani, josta käsin haluan elää ja opettaa. Takaisin potkaisijan nilkaan.  Ja vain rauhassa keskittymällä se pallo palautuu hallitusti takaisin. (Ylilyönnitkin ovat tosin sallittuja, ne kuuluvat elämään.)

Joogaopettajuuden äänen, ja itsen, voi löytää vain etsimällä ja hyväksymällä sen mitä löytäessään kohtaa. Katso siis seuraavalla kerralla itseäsi todella takaisin peiliin. Sulje silmäsi ja katso itseäsi, sitä Sinua joka ei ole kehosi tai ajatuksesi vaan jotain syvempää. Ovatko sinun autosi renkaat vinossa vai kaipaavatko ne säätöä? Onko karttasi tallella? Jooga on yksi mahdollisuus palata itsen äärelle, tutustua siihen. Rakastua itseen, vain sieltä käsin voit rakastaa muitaja löytää jotain syvempää.

Voit tulla tutkailemaan ja etsimään itseäsi tunneilleni turvallisesti ja pehmeästi. Etenemme rauhassa ja kuullostellen, liikuen virtaavasti ja palaten aina omaan lähtökohtaan ja itseen. Jos kaipaat todella, vahvoja ja dynaamisia, hikeä lennättäviä ja vauhdikkaita tunteja, kannattaa etsiytyä jonkun toisen opettajan tunnille. Voin suositella sinulle hyväksi toteamiani kollegoita (rakastan itse tehdä myös vahvempaa harjoitusta). Myös sieltä voi löytää itsensä, jokaisella meillä on omat polkumme. Ja ojamme joissa on ok piipahtaa matkan varrella.

Lämmöllä ja pehmeydellä minulta sinulle,
Lotta

ps. Jos haluat tutustua syvemmin Itseen isolla iillä ja sukeltaa syvään päähän, suosittelen Maailmaanpuu podcastia, erityisesti juuri ilmestynyttä jaksoa Atmanista.