Tavoitteeni joogan opetuksessa on luoda mahdollisuus kokemukselliseen oivaltamiseen ja auttaa ihmisiä ymmärtämään itseä ja (omaa) luontoa yhä syvemmin.Haluan tarjota palveluita, jotka tuovat arkeesi lempeyttä sekä arvostusta itseäsi ja ympäröivää maailmaa kohtaan.Ammattitaitoinen ja turvallinen ilmapiiri mahdollistaa myös elämän pimeämmän puolen tarkastelun. Uskon itseen tutustumisen maailmaa parantavaan voimaan.
Toivon, että jokainen tunneilleni osallistunut löytää joogan avulla oivalluksia itsestään. Löydä oma luontosi ja näe itsesi kokonaisena.
Muutama viikko sitten järjestämääni täydenkuun meditaatioon saapui ennätysmäärä osallistujia ja KehoLataamon osallistujakapasiteettia testattiin suurella joukolla. Kiitos jokaiselle paikalle saapuneelle! Teidän inspiroimana ja asiakkaideni toiveesta jaan tässä vinkkejä oman harjoituksen aloittamiseen. Saat myös meditaatioäänitteen käyttöösi, jotta voit aloittaa harjoittelun vaikka heti. Kerron myös omia kokemuksiani siitä, mitä meditaatio voi olla.
Jos suhtaudut meditaatioon skeptisesti tai haluat lukea MIKSI kannattaa meditoida, löytyy täältä hyvä infopaketti meditaation (tieteellisesti tutkituista) hyödyistä.
Kun itse aloitin meditaatioharjoittelun (ensimmäisen kerran) reilu 10 vuotta sitten, tutustuin aiheeseen äidiltäni varastamani ohuen meditaatiokirjasen avulla. Suorittajatyyppinä tulkitsin ohjeet niin, että harjoitus pitää tietenkin tehdä kovalla lattalla risti-istunnassa istuen ja vähintään 20min kerralla. Silmät kiinni tai auki. Ja mitään ei saa ajatella. Voitte kuvitella kuinka tämän aloituksen kanssa kävi…
Mitä meditaatio on (minulle)?
Sittemmin olen saanut opetusta meditaation harjoittamiseen niin joogan kuin mindfulnessinkin ”näkökulmasta”. Koin ohjatun harjoittelun itselleni tärkeäksi, jotta pääsin alkuun. Myös erilaisten meditaatiotekniikoiden kokeileminen on auttanut minua löytämään itselle sopivat tavat harjoittaa. Mielestäni ei ole valtavasti merkitystä tapahtuuko ohjaus ”livenä” vai käyttääkö internetin ja erilaisten sovellusten äänitteitä hyödyksi, kunhan on jotain, johon oma harhaileva mieli voi keskittyä ja saa jonkinlaista tukea säännllisen harjoituksen alkuunsaattamisessa. Meditaatioharjoitus on, mielestäni, nimenomaan sen harjoittelua, että miten suhtautuu niihin harhaileviin ajatuksiin jotka kerta toisensa jälkeen laukkaavat omille teilleen. Ja heti sillä sekunnilla kun huomaat että ”haa, äsken en ajatellut yhtään mitään!” tipahtaa sen lyhyen hetken kestäneestä ”meditatiiviesta tilasta” analyyttisen, harhailevan ja vuoristopuron lailla poukkoilevan mielen vietäväksi, jälleen kerran. Minulle meditaatio on sitä, että voin suhtautua tämän yhä uudelleen ja uudelleen tapahtuvaan harhautumiseen lempeästi ja ymmärtäväisesti.
Nykyään nautin enimmäkseen hiljaisesta meditaatiosta jossa voin harjoituksen aluksi päättää minkä harjoituksen teen enkä kuuntele ohjausta tai musiikkia harjoituksen aikana. Yksi leppariharjoituksistani on Metta -meditaatio. Itselle paras aika meditaatiolle on aikaisin aamulla, kun talo on vielä hiljainen. Keväällä voin myös nauttia harjoituksen edetessä lisääntyvästä valon määrästä auringon noustessa. Toisinaan kaipaan kuitenkin ohjatun harjoituksen tai ympärillä kanssani meditoivan ryhmän tukea (siitäpä se idea sitten lähti). Onkin paljon päivästä, omasta kurinalaisuudesta ja persoonasta kiinni, sopiiko ohjattu vai itsenäisesti tehty harjoitus omaan tilanteeseen. Olen tehnyt meditaatioharjoituksia ryhmässä myös niin, että olemme sopineet isolla joukolla ajankohdan jolloin kaikki istuu vähintään 10 minuutin meditaatioon omilla tahoillaan. Myös tämän tyyppinen harjoitus voi olla todella kaunis kokemus.
Mitä meditaatiossa tapahtuu (tai voi tapahtua)?
Jokaisen meditaatio on henkilökohtainen ja sisäinen tutustumismatka. Jaan tässä kuitenkin muutaman itseä vavahduttaneen kokemuksen, jotka olen meditaation myötä saanut. Minulle meditaatio on joskus hyvin visuaalinen kokemus vaikka olenkin silmät kiinni. Yksi näistä tapahtui mainitsemassani ”etä”ryhmämeditaatiossa: Istuttuani jonkin aikaa sopimamme harjoituksen parissa, ikäänkuin sisäisin silmin näin suuren joukkomme (tiesin meitä olevan kymmeniä osallistujia, ympäri maailmaa) violetinpunaisen usvan seassa istumassa ringissä.
Eräs toinen kokemus oli niin ikään ryhmässä viime kesänä Upanshadeihin tutustumiseen painottuneella joogaretriitillä Villa Mandalassa: Olimme tehneet joogaa ja meditoineet niin ryhmässä kuin itsenäisestikin muutaman päivän ja osallistuin ohjattuun Yoga Nidraan viimeisenä iltanamme. Yoga Nidra ja restoratiiviset harjoitukset vaativat itselleni lähes poikkeuksetta ohjauksen ”onnistuakseen”, eli päästäkseni valveen ja unen rajamailla olevaan hyvin tietoiseen mutta rentoon olotilaan. Tällä kertaa rentouduin erittäin syvästi ja noustuani harjoituksen jälkeen istumaan, koin visuaalisen, jälleen violettia tähtisumua sisältävän sisäisen ”näyn” joka oli samalla hyvin voimakas ykseyden kokemus. Koin yhteyttä kanssaretriittiläisiin, opettajaamme, luontoon, ihan kaikkeen ympärilläni. Tuntui että aika pysähtyi ja olisin voinut istua siinä loputtomiin. Istuisin siellä varmaan vieläkin, ellei maalliset tarpeet ja halut kuten illallinen ja sauna paljuineen olisi kutsuneet minut takaisin tähän maailmaan.
No, harvemmin meditaatio on tähtipölyä, ykseyttä ja harmoniaa ja useammin poukkoilevia ajatuksia, hankaluuden tunnetta, kutinaa ja ärsytystä keholla sekä mielessä ja kaikkea sellaista. Siksipä sitä kai harjoitukseksi kutsutaankin. Säännöllisellä harjoittelulla voi kuitenkin saada itsellensä rauhaa, tilaa ja lempeyttä, ei-tarvetta ja ei-pyrkimistä. Siksi suosittelen meditaatioharjoittelua ihan kaikille. Suhtauduthan lempeästi itseesi, jos harjoittelu tapahtuu on-off. Pääasia että aina palaat harjoituksen pariin.
5 vinkkiä meditaatioharjoituksen aloittamiseen:
Harjoita säännöllisesti ja aina samaan aikaan. Juuri koskaan ei tunnu siltä että ”nytpä on hyvä hetkimeditoida”. Itse asiassa, mitä kiireisemmältä ja aikataulutetummalta elämämme tuntuu, sitä kipeämmin meditaatio tulisi tarpeeseen ja sitä vähemmän sille tuntuu olevan aikaa. Päätä, koska teet harjoituksen ja sitoudu siihen. Etsi itsellesi sopiva aika ja paikka tehdä meditaatiota
Valitse mukava ja sopiva asento. Jos asento tuntuu heti ensihetkestä asti hankalalta, johonkin sattuu tai on vaikea olla, on todennäköistä että asennon hankaluus alkaa häiritä itse harjoitusta. On mahdollista, että harjoituksen aikana huomaat kehosi ”hutavan” huomiotasi: hius kutittaa poskea, nenää pitäisi rapsuttaa, kättä pitäisi vähän siirtää jne. Tiedosta onko kyse aidosta tarpeesta muuttaa asentoa vai onko se mielen tapa kutsua sinua reagoimaan ja tekemään, pois olemisen tilasta. Harjoituksen voi tehdä tuolissa istuen tai jopa selinmakuulla, mutta jos olet kovin väsynyt tai taipuvainen nukahtamaan helposti, suosittelen jotakin istuma-asentoa. Lantion alla on hyvä olla joku koroke, tyyny, joogatiili tai bolsteri jos omistat sellaisen
Päätä etukäteen kuinka kauan meditoit ja laita ajastin soimaan. Suosittelen aloittamaan 5min. harjoituksesta ja pikku hiljaa pidentämään harjoituksen kestoa. Itse käytän paljon tätä mindfulness -sovellusta, jossa voi itse määritellä harjoituksen keston. Sovelluksessa on myös suomeksi ohjattuja harjoituksia.
Hyväksy, että olosuhteet eivät aina ole puolellasi. Joskus meditaatioharjoitus ”pitää” tehdä sotkun keskellä. Joskus tuntuu että sotku on pään sisässä. Joskus ei huvita. Joskus rutiini katkeaa ja harjoitus unohtuu. Joskus joku keskeyttää harjoituksesi. Joskus olet matkalla ja tuntuu hankalalta tehdä harjoitus uudessa paikassa. Muista, että voit aina palata tekemään harjoitusta, olosuhteista ja menneistä tapahtumista riippumatta.
Sinun ei tarvtse pyrkiä mihinkään. Riittää että teet harjoituksen.
Kokeile alta 5min. harjoitusta (äänitiedosto) ja aloita matka kohti itseäsi meditaation avulla vaikka heti.
PS. Jos kaipaat ryhmää tueksesi meditaatioharjoittelussa, järjestän 13.3.2019 alkaen 10 kerran Meditaatio tutuksi -kurssin KehoLataamolla. Lue lisää täältä >>
Huh, apu on onneksi lähellä: Jaan sinulle tässä harjoituksen, jolla voit laittaa kehosi nestekiertoon lisää virtaa, venyttää jalkapohjia ja hoitaa jalkojesi kautta koko kehoasi. Ja voit olla juuri sellainen kuin olet, unohtaa hetkeksi tavoitteet, suunnitelmat ja aikataulut. Laita kehon vedet liikkeelle.
Kuulostaako seuraava tutulta:
Nyt on taas se aika kun pitäisi uudistaa itsensä, hankkia vähintäänkin kaksi uutta harrastusta ja tehdä tavoitteita tulevalle vuodelle kodin, työn, henkisen kasvun, kehon, parisuhteen ja minkäliekaiken kehittämiseksi. Nyt on se aika kun etsitään vastauksia muutoksia tekemällä. Ja kaikki tämä sen jälkeen kun on hirveässä pimeydessä vaellettu marraskuu ja ähelletty joulukuu maanisesti joulusiivousten, pikkujoulujen, leipomisten ja kokkailujen, kaiken sen hössötyksen parissa. Että sitten kun välipäivinä ehtii vähän hengittää niin alkaa pelko ja varjot hiipiä nurkista: Ihan kohta pitää lähteä täydellä höyryllä kohti jotain uutta, jos ei muuta niin ainakin uutta vuotta kohti! Ja se kaikki päättyy taas tähän samaan joulukrapulaan seuraavanakin vuonna?!
Aika tainnuttavaa menoa, vai mitä olet mieltä?
Mitä vesi-elementti voi opettaa meille?
Talvi on perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä vesi-elementin aikaa. Vesi yhdistetään kylmyyteen, hitauteen, pimeyteen, yin-energiaan. Vesi omaa erilaisia ympäristöä muokkaavia ja itseään muuntavia aspekteja: Pulppuaa kuin keväinen puro, jähmeä kuin jää, vakaa kuin rauhassa virtaava joki. Talven kylmyydessä vedet jäätyvät ja myös kehosi (nesteet) muuttuu hitaammiksi. Anna sen tapahtua! Voisitko antaa itsellesi hieman löysiä vuoden alkuun ja hoivata myös kehoasi, mitä talvi luonnollisesti kutsuu tekemäänkin? Ennenvanhaan vuosi eli ajastaika vaihtui aina Kekrin aikaan, eli marraskuun alussa kun kaikki sato on korjattu. Tämän jälkeen alkoi rauhallinen jakso jolloin keskityttiin huolto- ja korjaustöihin. Kukaan maanviljelijä ei ihan varmasti ole kyntänyt yhtäkään uraa jäiselle pellolleen tammikuussa! Sinunkaan ei tarvitse tehdä yhtään lupausta, suorittaa elämääsi yhtään erilaiseksi tähän vuodenaikaan. Anna kehollesi ja mielellesi aikaa asettua uuden vuoden puolelle ja anna tulevan kevään energioiden nostaa jotain uutta kehosi ”mullista”, tämän vuoden muutosten siemenet on nimittäin jo kylvetty, nyt riittää että hoidat ja ”kastelet” itseäsi.
Aivoista ja sydämestä 73% ja luistakin 31% on vettä! Jokainen meistä varmasti tietää mitä tapahtuu vedelle joka seisoo liian kauan? Tai mitä tapahtuu puutarhalle jota ei kastele tarpeeksi? Kehosi ei tarvitse talvella pulppuilla kevätpuron lailla, mutta ehkäpä voisit ajatella pitäväsi nesteitäsi, kehoasi, sen verran liikkeellä että et jähmety jääksi tai kuiva kokoon?
Vesi toimii kehossa:
Ensisijaisena rakennuselementtinä (lihaksista ja munuaisista on 79% vettä!)
Kehon lämmönsäätelysysteeminä
Kuonan poistajana (mm .virtsa ja hikoilu, myös uloshengitysilma)
Iskunvaimentimena (aivoille ja kohdussa kasvavalle sikiölle)
Nivelten voitelijana
Hoida munuaisiasi!
Vesi on tärkeä elementti myös munuaisille, jotka ”huuhtelevat” kehomme nesteitä litrakaupalla joka päivä. Perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä Munuaiset ovat tahdon ja pelon elinjärjestelmä. Kun oma tahto ja polku on hukassa, pelko voi ottaa vallan. Tämän näkemyksen mukaan heikoilla toimivat munuaiset johtavat tahdottomuuteen, pelkoon ja toimintakyvyn menetykseen. Väsyneet munuaiset eivät jaksa tehdä huuhtelutöitään jolloin kehon nesteet alkavat ikäänkuin sakkaantumaan. Vahvat munuaiset pitävät huolta että kehosi ja mielesi asiat soljuvat luontevasti: hormonitoiminta, hermosto, aivot ja muut elimet toimivat ja elämäsi on kirkkaampaa ja selkeämpää.
Mielenkiintoista on myös, että Intian ja Hindulaisuuden perinteeseen kuuluva meren ja vesien jumaluus Varuna sekä suomalaisittain tutumpi Kalevalan Aino (joka hukuttautui omasta tahdostaan lampeen, koska ei halunnut mennä naimisiin Väinämöisen kanssa) liittyvät niin vesi -elementtiin kuin tahtomiseen ja oman voiman, päätösten sekä polun löytämiseenkin. Eli talven ”jähmeässä” ja sisäänpäin kääntyneessä hitaudessa on nähty viisautta jo vuosituhansia niin täällä kuin idässäkin.
Voisitko sinä palata kehosi viisauden äärelle jollakin tavoin?
Kokeile seuraavia harjoituksia vaikka heti. Klikkaamalla linkkiä voit ladata harjoituksen pdf:nä ja alta voit myös kuunnella harjoituksen (kesto n. 9min). Huomioithan, että jalkapohjan venytysharjoitus ei sovellu henkilöille joilla on nivelrikkoa varpaissa.
Flunssa ja itsehoito, opas syysflunssan selättämiseen
Edellisessä bloggauksessa viittasinkin jo perinteiseen kiinalaiseen lääketieteeseen. Olen ihastunut sen kokonaisvaltaiseen otteeseen ja mahdollisuuksiin itsehoidossa. TCM:ssä (Traditional Chinese Medicine) hoidetaan terveyttä ja pyritään välttämään epätasapainotilat, eli sairaudet (kun taas meillä mennään SAIRAALAAN ja lääkärit hoitavat SAIRAUKSIA). Länkkärilääketiede on tietenkin ehdoton ykkönen vaikkapa leikkauksia vaativassa hoidossa, mutta vaikkapa flunssa hoidetaan täälläkin pääasiassa kotikonstein. Koen kiinalaisen lääketieteen jotenkin ’omemmaksi’ kuin ayurvedan, ehkäpä koska olen yinjoogaopettajakoulutuksessa saanut niin loistavaa ja selkokielistä opetusta monimutkaisen aiheen pariin ihanalta Taina Alakulpilta. Kävin muuten hänen hoidossaan vuosi sitten syksyllä, kun olin vakavan masennuksen takia pitkällä sairaslomalla. Koen saaneeni merkittävää apua akupunktiosta ja itsehoito-ohjeista, joita sain Tainalta. Haaveilen opiskelukierteeni vievän minut jossain vaiheessa myös syvempiin kiinalaisen lääketieteen opintoihin. Tällä hetkellä hyödynnän oppimaani esimerkiksi intialaisen päähieronnan yhteydessä.
Taustoja
Perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä nähdään kehon epätasapainotilojen, sairauksien, johtuvan sisäisistä ja ulkoisita patogeeneistä. Ajattelumalli on pintapuolisesti hyvin samantyyppinen kuin länsimaisessa lääketieteessä, MUTTA patogeeneistä puhutaan vaikkapa liiallisena Kylmyytenä tai Kuumuutena* kehossa. Nämä eivät tarkoita suoraan kylmän tai kuuman tunnetta kehossa, vaan ns. sisäistä Kylmyyttä tai Kuumutta jonka voi aiheuttaa vaikkapa kylmettyminen tai joku flunssapöpö (joka siis TCM:ssä nimetään karkeasti jaoteltuna Kylmyydeksi tai Kuumuudeksi). Eli epätasapainotilat ovat kokonaisvaltaisempia, kuten kehomielemme, kuin vain kipu korvassa tai kurkussa. Voit lukea lisää TCM:sta täältä.
* Selkeyden vuoksi TCM:n viitatessa patogeeneihin ja sisäelinfunktioihin isompina eri toimintojen kokonaisuuksina käytetään yleisesti isolla alkukirjaimella kirjoitettuja sanoja erotukseksi tavallisesta kylmyydestä ja kuumuudesta tai vaikkapa maksasta ’vain’ sisäelimenä.
Miten selättää flunssa?
Tässä sinulle opas tunnistamaan flunssan tyyppi ja hoitamaan sitä oikein, jotta et pahenna oireita ja parhaimmillaan vältyt pidemmältä flunssakierteeltä. Käytän tässä yksinkertaistettua termistöä ja näkemystä aiheesta, en ole kiinalaisen lääketieteen asiantuntija (saatika lääkäri) eikä tämä teksti tietenkään korvaa asiantuntijan tekemää diagnoosia. Ehkä saat tästä kuitenkin kansantajuista ja maalaisjärkistäkin apua omaan oloosi syysflunssan iskiessä.
KYLMÄ flunssa
Oireet:
Vetiset eritteet (esim. valuva nenä)
Aivastelua
Särkyjä ja jäykkyyttä (erityisesti niskan alueella)
Palelua ja kylmänväreitä
Vitrtsa on kirkasta
Ei janon tunnetta, ei hikoilua, ei kuumetta tai matala kuume
Tee näin:
Hikoile flunssa pois: Käy saunassa tai ota kuuma suihku. Suihkuttele erityisesti yläselän alueelle (DU14-piste on flunssien päähoitopiste). Juo/ nautiskele seuraavia: Inkivääri, kevätsipulin valkoiset osat, ruskea sokeri, kaneli (tankona esim. teen seassa). Koska tämä flunssa on ns. Tuuli-Kylmä -flunssa, ja oireet vaativat kehon lämmittämistä, vältä viilentäviä ruoka-aineita ja kylmettämästä itseäsi enempää
KUUMA flunssa
’Kylmä’ flunssa muuttuu usein edetessään herkästi ’kuumaksi’. Joten kannattaa heti ensioireiden ilmetessä (itsellä ne saattavat tulla ihan hetkessä, muutaman tunnin sisällä) puuttua asiaan! Monet flunssat voivat olla näin myös ’hybridejä’, joten itsetuntemus ja kehon tarkkailu auttavat sinua tulkitsemaan kumpaan päin omasi kallistuu. Itse erehdyin keväällä tulkitsemaan flunssaani väärin ja ensioireiden ilmetessä söin intilaiaisessa ravintolassa inkivääriä, chiliä ja muita voimakkaita mausteita sisältävää ruokaa ja tulin hetkessä todella kipeäksi!
Oireet:
Kipeä kurkku
Kuume
Sakeat/ kellertävät eritteet
Jano/ kuiva suu
Päänsärky
Ärtymys
Hikoilu
Virtsa tummaa
Ei kylmänväreitä eikä niin paljon särkyjä
Tee näin:
Viilennä elimistöä (energeettinen viilennys). Voit juoda piparminttu ja/tai krysanteeminkukka-teetä ja pidä muutenkin huolta nesteiden saamisesta (kehon kuumuus ’keittää kokoon’ eritteitä ja keho alkaa näin kärsimään nestehukasta, koeta saada kaikki virtaamaan!). Syö kasvispainotteista ruokaa (itse olen kokenut että maitotuotteet lähtökohtaisesti lisäävät limaneritystäni, mutta tämä ei tietenkään päde kaikkiin meistä!). Edellisestä postauksestani löytyy linkki sivustolle, missä on listattu eri ruoka-aineiden energeettisiä ominaisuuksia selkeästi. Löydät listauksen suoraan myös täältä.
Toivon, että näiden vinkkien avulla selviät flunssakaudesta soljuvammin. Jos flunssa kuitenkin iskee päälle, muista että LEPO ja RUNSAS NESTEIDEN nauttiminen on kaiken a ja o. Eli ei kannata lähteä riuhtomaan töihin tai salille (toimistotyökin stressaa elimistöä vaikka ei fyysisesti olekaan vaativaa) sairaana.
Minulla on neljä lempivuodenaikaa. Yksi niistä on syksy, jonka aikaan olemme astuneet. Syksyn voi tuntea ilmassa jota hengität, viileämpänä tuulenvireenä kasvoilla, kosteissa aamuissa. Hiipivässä sumussa ja illan viimeisissä valonsäteissä. Syksy on tuoksuissa, iholla ja pian alkavan ruskan väriloisto on kuin viimeinen fanfaari päättyvälle (tänä vuonna niin upealle!) kesälle.
Luonto(si) ja syksy
Perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä maailmaa tarkastellaan mm. vuodenaikojen ja niihin liittyvien elementtien kautta. Kiinalaisessa lääketieteessä vuodenaikoja katsotaan olevan viisi: Kevät (Puu-elementti), Kesä (Tuli), Loppukesä ja vuodenaikojen taitteet (Maa), Syksy (Metalli) ja Talvi (Vesi). Syksyn Metalli-elementti ilmenee meille luonnossa sisäänpäin kääntymisenä ja irti päästämisenä: Puut pudottavat lehtensä ja kaikki käpertyy hieman kokoon talven varalle. Enää ei ole aika kasvaa, laajentua ja kurottautua ulospäin, nyt on aika varautua tulevaan talveen, hiljaiseen ja kylmään vuodenaikaan. Loppukesän ja alkusyksyn aikana ravinteet ja energia varastoidaan juuriin ja ytimiin, sitähän esi-isämme ja -äitimme ovat tehneet vuosituhansien ajan: kesän sato korjataan, syksyllä kerätään omenat, marjat ja sienet talteen talven varalle. Myös luonto ympärillämme tekee kaiken tämän, vuodesta toiseen. Mutta olemmeko me ihmiset unohtaneet, että sen varastoimisvaiheen jälkeen on aika rauhoittua, hiljentyä ja käpertyä omiin oloihin talven tuiskuja turvaan?
Majavatien kalliot ja syksyiset auringonlaskut, ah!
”Syksyn verkkainen vaihtuminen talveen ei ole ensinkään hullumpaa aikaa. Se on turvaamisen ja huolehtimisen aikaa, se on aikaa jolloin itse kukin kerää talven varalta niin suuria varastoja kuin suinkin. Tuntuu hyvältä kerätä omisuuttaan aivan likelle itseään, koota ajatuksensa ja kääriytyä lämpöönsä ja kaivautua kaikkein perimmäiseen koloon, turvallisuuden keskipisteeseen, missä voi puolustaa kaikkea mikä on tärkeätä ja arvokasta ja ikiomaa. Sitten saavat pakkaset ja pimeys ja myrskyt tulla minkä ehtivät. Ne haparoivat ovia ja etsivät aukkoja josta päästä sisään, mutta se ei onnistu, kaikki ovet ovat lukitut, ja niitten takana istuvat ne jotka ovat ajoissa osanneet pitää varansa ja nauravat lämpimässä ja yksinäisyydessä.
On niitä jotka jäävät ja toisia jotka lähtevät, niin on ollut aina. Kukin saa valita itse, mutta on valittava ajoissa, eikä koskaan saa antaa periksi”
Tove Jansson: Muumilaakson marraskuu
Mölylän metsässä tarkenee vielä vaikka makoilla mättäillä
Viisautta pimeydestä
Ehdottaisinkin että kesäloman lisäksi pohjolassa olisi aiheellista ottaa myös sydäntalven loma tai pimeyden loma. Tai vähintäänkin antaisimme itselleen luvan hellittää ja höllätä talvea kohti. Ei luontokaan puske itseään vastaan ja koeta marraskuun koittaessa työntää uutta versoa maan pinnalle ja synnyttää uutta elämää maailmaan (paitsi karhut, mutta ne tekevätkin sen talviunilla omissa pesissään, they’ve got something right!). Mitäpä jos tänä syksynä kuuntelisit, ihan todella kuuntelisit, syvältä sisältäsi kumpuavia tarpeita. Hidastat joogaharjoitustasi, nukut enemmän, otat päiväunet, syöt lämpimiä ja kypsennettyjä ruokia salaatin sijaan, siirrät isompien projektien aloitusta, säästät voimia ja käperryt itseesi. Syksyn ja talven ei tarvitse olla (pelkästään) synkistelyn aikaa, vaan se voi olla ihanaa itsetutkailun ja sisäänpäin kääntymisen aikaa. Pimeissä nurkissa ja aamuissa on viisautta, jos osaat ja uskallat sitä etsiä.
Näin sulkeudut syksyyn:
Ota oppia luonnosta: Tarkastele miten ympäröivä elämä piiloutuu ytimiin ja seuraa perässä!
Hidasta tahtia: Kävele verkkaisemmin, muokkaa joogaharjoitustasi pehmeämmäksi, lueskele tai tee jotain muuta suoritusvapaata.
Kerää energiaa: Siirry syömään kypsennettyjä (höyryttäen kypsennetyt on parhaita!) ruokia ja vältä kehoon kylmyyttä (energeettisesti) lisääviä ruoka-aineita kuten: banaani, tomaatti ja vesimeloni. Kattavampi lista löytyy esim. täältä.
Lepää. Need I say more?
Jos kiinnostuit perinteisen kiinalaisen lääketieteen (TCM) näkemyksistä ravitsemukseen ja terveyteen, löydät suomenkielellä tietoa kiinalainenlaaketiede.fi :sta. Seuraavassa postauksessa kirjoitan erilaisista flunssatyypeistä (TCM:n näkökulmasta) ja siitä miten voit estää tai helpottaa syysflunssaasi. Inkivääri ja sitruuna eivät todellakaan ole kaikkiin flunssiin hyväksi vaan voivat jopa pahentaa oireita.
